Lähes jokaisessa perheessä tulee eteen hetki, jolloin on tarve keskustella lapsen ensimmäisestä puhelimesta, ruutuajasta ja perheen yhteisistä digisäännöistä. Näihin ajankohtaisiin ja monia vanhempia mietityttäviin teemoihin pureuduttiin Digivanhempainillassa 5.5.2026.
Illan aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, joista sai konkreettisia vinkkejä lapsiperheiden arjen digipäätöksiin. Lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus esittää myös kysymyksiä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Pelastakaa Lasten kanssa.
Puhujina olivat Inka Kiuru, digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden asiantuntija Pelastakaa Lapset ry:stä, erityisopettaja ja vaikuttaja Petter Punnonen sekä Telian laiteliiketoiminnan johtaja Patrik Westerberg. Juontajana toimi Niko Norisalo Telialta.
Digivanhempainillassa aiheina olivat mm.:
- Milloin lapsi on valmis saamaan ensimmäisen digilaitteensa ja mitä hankintaa tehdessä kannattaa huomioida?
- Miten kansalliset digisuositukset 0–13 vuotiaille näkyvät perheiden arjessa?
- Millaista digiarki kouluissa on tällä hetkellä?
- Miten lasta voidaan tukea tasapainoiseen, turvalliseen ja hyvinvointia edistävään digikäyttöön?
Digivanhempainilta Q&A
Tässä Pelastakaa Lasten ja Telian koostamia vastauksia yleisimpiin tilaisuudessa kysyttyihin kysymyksiin.
Miten ohjeistaa omaa lasta, jos muilla lapsilla on eri digirajoitukset?
Kannattaa sopia perheen omat pelisäännöt ja perustella ne lapselle (turvallisuus, ikä, vastuu). Tärkeintä on avoin keskustelu ja kiinnostus lapsen arjesta – kun keskustelu on arkea, lapsi hyväksyy rajat paremmin.
Käytännössä:
- selitä että “perheissä on eri säännöt”
- kerro miksi juuri teillä nämä rajat
- kuuntele lapsen kokemusta erilaisuudesta
Lisätietoa perheen digisäännöistä: Näin rakennat perheen digisäännöt
Saako älypuhelimeen niin paljon rajoituksia, että käytössä ovat vain soitto, viestit sekä kuvien ja videoiden ottaminen?
Kun käytössä on tiedonsiirron esto, puhelimella ei pääse nettiin, vaan se olisi ensisijaisesti puheluita ja tekstiviestejä varten. Sovelluksia ja sisältöjä voi rajata lisäksi puhelimen käyttöjärjestelmän lapsiasetuksilla. Voit halutessasi myös esimerkiksi rajoittaa soittamista ja viestien lähettämistä maksullisiin palvelu- ja viihdenumeroihin.
Lisätietoa:
Pystyykö netin käytön estämään älypuhelimessa, vai voiko lapsi saada netin käyttöön esimerkiksi kaverilta jaetulla yhteydellä?
Kun käytössä on tiedonsiirron esto, liittymällä voi kuitenkin päästä nettiin jaetun yhteyden kautta. Liittymälle tehtävien rajoitusten lisäksi puhelimien käyttöjärjestelmissä voi asettaa rajoituksia netin käyttöön.
Miten opettaa lapselle tunnistamaan huijaus- tai phishing-sivut, esimerkiksi mainosten kautta?
Medialukutaidon harjoittelu yhdessä on erityisen tärkeää nykypäivänä, kun tekoälyn avulla muokataan kuvia tai luodaan uusia sisältöjä. Lapsen on hyvä tietää, että netissä tulee olla varovainen omien ja toisten tietojen suhteen. Varsinkaan nimeä, käyttäjätunnusta ja salasanaa, omia tai muiden kuvia, videoita, kotiosoitetta tai puhelinnumeroa ei kannata jakaa mihin tahansa.
Yleisohjeena kaikille netinkäyttäjille toimii:
- Älä klikkaa outoja linkkejä
- Tarkista osoite huolellisesti
- Keskustele, kysy heti vanhemmalta tai kaverilta, jos jokin sisältö tai yhteydenotto tuntuu vähänkin oudolta
Miten lykätä alakouluikäisen puhelimen hankintaa, jos lapsella on jo kellopuhelin?
Hyvä vinkki on aloittaa keskustelu alakouluikäisen luokan muiden vanhempien kanssa ja ehdottaa yhteistä toimintatapaa. On tärkeää myös keskustella lapsen kanssa siitä, mihin älypuhelinta tarvitaan ja mihin sitä olisi aikomus käyttää. Esimerkiksi pelaamiseen on muita välineitä ja laitteita tarjolla.
Onko tutkimustietoa siitä, kumpi on haitallisempaa: älypuhelimen käyttö vai se, että lapsi jää sosiaalisesti ulkopuolelle ilman sitä?
Pelastakaa Lapset:
Aiheeseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta tutkimuksen valossa. Se riippuu paljon lapsen iästä, luonteesta ja siitä, miten laitetta käytetään ja millaiseen sisältöön lapsella on pääsy digilaitteen kautta. Lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta kaikkein oleellisinta on sosiaalisten taitojen ja empatian opettelu, ja tämä tapahtuu kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, jolta digilaitteet osaltaan vievät tilaa. THL:n digisuositukset suosittelevat tutkitun tiedon kautta, että älypuhelin hankittaisiin vasta 13 vuoden jälkeen. Jos puhelin kuitenkin hankitaan aiemmin, tulee huoltajan varmistaa, että lapsen laite on turvallinen ja sillä on rajoitettu pääsy eri alustoille.
Kyselytutkimusten mukaan nuoret (yli 13-vuotiaat) käyttävät puhelinta siksi, että voivat pitää yhteyttä ystäviinsä. Mm. WhatsApp-sovellus on suosituin sosiaalisen median alusta nuorten keskuudessa. Laitteet tuovat nuorten elämään niin hyviä puolia kuin haittojakin.
Jos lapsen sosiaaliset suhteet ja laitteet aiheuttavat huolta, kannattaa avata keskustelu muiden vanhempien kanssa ja pohtia miten vertaispainetta saataisiin vähennettyä.
Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi näistä lähteistä:
Onko olemassa älypuhelimen korvaavaa laitetta, jossa ei ole nettiä mutta jolla voisi esimerkiksi kuvata videoita?
Lapsille löytyy runsaasti erilaisia digikameroita kuvaamista varten. Pelkkää kuvaamista varten ei tarvita älypuhelinta.
Miten tukea ja ohjeistaa nuorta puhelimen käytössä, kun hän on lähes täysi-ikäinen eikä käyttöä voi enää samalla tavalla kontrolloida?
Pelastakaa Lapset:
Vanhemman lapsen kohdalla aikuisen kontrolli luonnollisesti vähenee. Keskusteluun kannattaa lähteä sisällöt edellä; mitä sisältöjä lapsi verkossa kuluttaa? Kannattaa myös ohjata yhteistä tekemistä pois ruudulta.
Runsas ruutuaika voi näkyä esimerkiksi ärtyneisyytenä, unettomuutena, kaventuneina sosiaalisina suhteina ja huonoina yöunina. Kannattaa avata keskustelu nuoren kanssa ja pohtia yhdessä ratkaisua tilanteeseen. Myös nuori voi kaivata aikuisen apua ruutuajan rajaamiseen. Miettikää miten laitteesta voisi tehdä vähemmän houkuttelevan ja sitoutukaa koko perhe hyvinvointia vaaliviin digikäytäntöihin.
Onko puhelimesta säteilevä säteily haitallista ja mitä tutkimus siitä sanoo?
Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo matkapuhelinten säteilyturvallisuutta Suomessa. STUK:n mukaan matkapuhelimet eivät aiheuta terveydelle haittaa.
Lisätietoa: Säteily laitteissa (Säteilyturvakeskus STUK)
Millaisia käyttöaikoja suositellaan eri-ikäisille lapsille ja nuorille?
Tuoreiden kansallisten digisuositusten (THL) ikäryhmittäiset suositukset:
- Alle 2-vuotiaat: Ei lainkaan ruutuaikaa, poikkeuksena perheen yhteiset videopuhelut tai valokuvien katselu; musiikin, satujen ja äänikirjojen kuuntelu ilman ruutua on sallittua.
- 2–5-vuotiaat: Enintään 1 tunti ruutuaikaa päivässä; sisältöjen tulee olla lapselle sopivia ja kehitystä tukevia.
- 6–10-vuotiaat: Enintään 1 tunti ruutuaikaa päivässä; aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa.
- 11–13-vuotiaat: Enintään 2 tuntia ruutuaikaa päivässä; alle 13-vuotiaille ei suositella omaa älypuhelinta. Lisäksi alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita.
Lisätietoa: Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille (THL)
Miksi kellopuhelinliittymä on lähes yhtä kallis kuin tavallinen liittymä?
Telialla esimerkiksi Rehti Kelloliittymä on selkeästi edullisempi kuin tavallinen puhelinliittymä.
Lisätietoa ja vertailua eri liittymien ominaisuuksista: Liittymä lapselle