Ari Hakalan ryhmä kehitti palvelun, joka vielä hetki sitten olisi ollut laiton – palkittiin nyt Euroopan parhaana hankkeena
Ari Hakalan näpeissä kimaltelee palkintopysti, josta miljoonat suomalaiset saavat olla iloisia. Hakalan ryhmä kehitti Euroopan sujuvimman tavan liittää digitaalinen vahva tunnistautuminen verkkopalveluihin, mutta sitä ennen lainsäädännön piti muuttua ja pankkien hävitä raivoisa sota.
Matka oudosta ajatuksesta Münchenissä viime viikolla järjestetyn Euroopan suurimman identiteettitapahtuman palkintolavalle kesti kolme vuotta.
”Olen tehnyt näitä kehityshommia kymmeniä vuosia, mutta tämä on ollut yksi erikoisimmista. Kun Joni Rapanen aikanaan heitti ajatuksen ilmoille, totesimme porukalla, että tuohan on vastoin sopimuksia ja lakia”, Ari Hakala muistelee.
Sen jälkeen Hakala on kuitenkin istunut Arkadianmäellä vakuuttamassa kansanedustajille, että huonoa lakia pitää muuttaa. Sitkeys palkittiin, sillä uusi laki vahvasta tunnistautumisesta hyväksyttiin, minkä jälkeen Telia on rynninyt omalla ratkaisullaan pikavauhdilla välityspalveluiden markkinajohtajaksi.
Pankit vastustivat uutta lakia raivokkaasti, sillä valtaosa verkkotunnistautumisista tehdään niiden tunnuksilla, ja aiemmin pankit olivat hinnoitelleet tunnistautumistapahtumat pilviin. Yritykset joutuivat maksamaan pankeille jopa 0,9 euroa yhdestä tunnistustapahtumasta, minkä vuoksi vahvaa tunnistusta on Suomessa käytetty poikkeuksellisen vähän
Uusi laki mahdollisti kuitenkin palvelun, jossa esimerkiksi Telia voi ostaa säänneltyyn, huomattavasti kohtuullisempaan hintaan pankeilta tunnistautumistapahtumia ja paketoida ne asiakasyrityksilleen yhdeksi helposti käyttöönotettavaksi kokonaisuudeksi. Hakalan mukaan tunnistustapahtumien hinta on laskenut uuden lain myötä alle kymmenesosaan aiemmasta.
Äiti, salasana ja saatana
”Vahvan digitaalisen tunnistautumisen tarve kasvaa lähivuosina kymmenkertaiseksi tähän hetkeen verrattuna. Yrityksille on tärkeää saada koko palvelu helposti yhdestä paikasta”, Hakala sanoo.
Hakala muistuttaa, että digitaalisessa ketjussa ihminen on useimmin se heikoin lenkki. Suosituimpien salasanojen kärjessä ovat sitkeästi esimerkiksi 123456, äiti, saatana ja salasana. Ne eivät kuitenkaan riitä, kun kyseessä ovat esimerkiksi terveystiedot, veroasiat tai muu luottamuksellinen asioiminen.
Monet isot yritykset ja yhteisöt ovat valinneet Telian tunnistustietojen välittäjäksi. Väestörekisterikeskus käyttää yhtiön palvelua ohjatessaan suomalaisia muun muassa poliisin, Kelan tai verottajan palveluihin.
Telian tavoitteena on ollut markkinajohtajuus Suomessa. Hakalan katse harhailee kuitenkin jo kauemmas, sillä yrityksillä on tarve toimia myös Pohjoismaissa, Euroopassa ja koko maailmassa.
”Tämä tunnustuspalkinto tarkoittaa sitä, että nyt on syntynyt pysyvästi uusi palvelukerros, joka vähitellen levittäytyy kaikkialle. Paluuta vanhaan maailmaan, jossa tunnistautumispalveluita myytiin yksittäin, ei enää ole”, Hakala korostaa.
Hakalan mukaan vahvaan tunnistautumiseen käytetään jatkossakin erilaisia teknisiä ratkaisuita. Edessä siintää kuitenkin maailma, jossa tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja, minkä vuoksi Telia on kytkenyt omaan palveluunsa jo myös muiden maiden vahvoja tunnisteita.
”Olemme olleet kehittämässä maailmanlaajuista mobiilioperaattoreiden ”Mobile Connect” -tunnistautumispalvelua ja tälläkin hetkellä voimme testata mobiilivarmenteella tunnistautumista esimerkiksi thaimaalaiseen palveluun. Suomi on ehdottomasti edelläkävijä digitaalisessa maailmassa ja tunnistautumisessa, ja tämä palkinto on siitä hieno osoitus”, Hakala myhäilee.
Teksti: Janne Kaijärvi
Kuva: Otto Uotila