ICT-alan lakko aiheuttaa ruuhkia ja viivästyksiä Telialla. Lue Lisää

Takaisin

Mitä yhteistä on Dallasilla, Bumtsibumilla ja Mad Menillä? – Näistä aineksista ovat syntyneet aikansa rakastetuimmat tv-sarjat, ja sama menestysresepti toimii edelleen

5 min
Jani Hartikainen on ollut tuottamassa myös tuoreinta menestyssarjaa "Hautalehto - kylmä syli".

Vieläkö pystyt palauttamaan mieleesi Lemmenlaivan tarttuvan tunnussävelmän, Pieni talo preerialla -sarjan maisemat, Ruusun ajan Illin, Dallasin ja Dynastian kieroilut, Vesku Show’n vitsit tai Twin Peaksin hyytävän tunnelman? Menestyssarjoista löytyvät aina samat elementit. Jani Hartikaisen työtä on tietää, mitä ne ovat.

Televisio alkoi yleistyä kodeissa 1950-luvulla. Sen jälkeen tv-sisällöt ovat kehittyneet yksi kerrallaan, ohjelma ohjelmalta, ja nykyään ihmisillä on katsottavanaan enemmän draamaa, viihdettä ja jännitystä kuin koskaan aiemmin.

”Sisältöjen kulutus monipuolistuu. Vaikka alle 45-vuotiaat suomalaiset katsovat nykyään enemmän maksukanavia ja suoratoistopalveluita kuin lineaarista televisiota, massoja yhdistäviä tv-ilmiöitä syntyy edelleen”, sanoo MTV:n ja C Moren draamasisällöistä vastaava Jani Hartikainen.

Tanssii Tähtien Kanssa ja Putous ovat Suomen katsotuimpia tv-ohjelmia, ja niitä seurataan mobiililaitteiden lisäksi yhä paljon myös perinteisestä televisiosta. Myös esimerkiksi 23. kaudellaan olevia Salattuja elämiä seuraa päivittäin lähes puoli miljoonaa suomalaista.

Ihmiset kuluttavat viihdemediaa enemmän kuin koskaan, eikä kotimaisia ohjelmia ole koskaan tehty niin paljon kuin nyt, Hartikainen sanoo. MTV on yksi Suomen merkittävimpiä kotimaisten sisältöjen tilaajia ja tarjoajia.

”Tarjonta lisää katselua ja katselu tarjontaa. Olemme lisänneet kotimaisten sisältöjen tarjontaa, sillä sille on kysyntää MTV:n tv-kanavilla, mtv-palvelussa sekä C Moressa.”

Hyperpaikallisuus vetoaa

Suomalaiset eivät ole enää riippuvaisia vain kotimaisten kanavien tarjonnasta, ohjelmapäälliköiden valinnoista tai tv-kriitikoiden mielipiteistä. Vaikka suoratoistopalvelujen ja maksukanavien tarjonta on lähes rajaton, kuluttavat katsojat Jani Hartikaisen mukaan juuri nyt kuitenkin mielellään niin sanottuja hyperpaikallisia sisältöjä. Se tarkoittaa, että esimerkiksi dekkarisarja sijoittuu todelliseen, tunnistettavaan ympäristöön, jossa sarja myös oikeasti kuvataan.

”Ihmiset samaistuvat tarinoihin, jotka tapahtuvat tutussa miljöössä. Katsojille on tärkeää, että kun sarjassa ollaan Marjaniemessä tai Katajanokalla, ollaan siellä ihan oikeasti.”

Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-kirjoihin perustuva, Helsinkiin sijoittuva rikosdraama on tästä hyvä esimerkki. Sarja saa ensi-iltansa C Morella helmikuussa.

”Suomeksi myös puheen sävyt ja murteet tulevat paremmin esiin ja rakentavat henkilöhahmoja. Suomalainen Jorma on aina jollakin tavalla läheisempi kuin englantia puhuva George.”

Hittisarja elää hyvistä henkilöhahmoista

Oli tv-sarjan tapahtumaympäristö mikä tahansa, ei se menesty ilman hyviä henkilöhahmoja. Kerronnan pitää rakentua kiinnostavien persoonien varaan.

”Menetyssarjoissa on aina selkeät ja vahvat henkilöt – sankareita ja pahiksia, rakkautta ja pettämistä. Katsojalla tulee olla hahmoja, joita hän rakastaa, ja hahmoja, joita hän rakastaa vihata.”

Hyvin käsikirjoitetut, vakuuttavat henkilöt yhdistävät Hartikaisen mielestä kaikkia viime vuosina globaaleiksi superilmiöiksi nousseita hittisarjoja, kuten esimerkiksi Game of Thronesia, Downton Abbeya, Mad Meniä ja The Wireä.

Esimerkiksi epookkisarjat kuitenkin jakavat yleisöä, hän sanoo. Monet kokevat historian vaikeaksi, jopa tylsäksi. Henkilöidensä varassa nekin menestyvät.

”Kiinnostava sarja ei voi olla vain historian oppitunti. Downton Abbeyssa on myös hyvin vahvat hahmot, herrasväki ja palvelusväki, hyvikset ja juonittelijat sekä monia tarinalinjoja.”

”Takavuosien Sopranos taas lähestyi tuttua rikosgenreä vähän vinksahtaneesti. Hahmot ovat todella övereitä ja karrikoituja, mutta katsoja ’ostaa’ heidät aika nopeasti.”

Henkilöiden kuvaus onkin Hartikaisen mielestä tv-sarjoissa parantunut. Hahmoja viedään pidemmälle kuin ennen, ne ovat moniulotteisempia ja kerronta muutenkin aiempaa monipuolisempaa.

”Stereotyyppiset, pakotetut hahmot eivät enää mene läpi, eivätkä ihonväriin, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kärjistykset toimi”, hän sanoo.

Sisältö ratkaisee myös suoratoistossa

On mullistavaa, että lempisarjaa voi nykyään katsoa viisi jaksoa putkeen. Mutta nykykatsoja punnitsee tarkkaan, mihin sarjaan kannattaa kiinnittyä, sillä vaihtoehtoja riittää.

”Näyttää siltä, että ihmiset haluavat sarjoja, joissa on paljon kausia ja jaksoja. On helppo kiinnittyä sarjaan, jossa on paljon katsottavaa, sillä se palkitsee pitkään.”

Jaksot tehdään koukuttaviksi, jotta katsoja haluaa ahmaista vielä yhden jakson. Mutta kaikki sisältö ei ole timanttista kansainvälisissä suoratoistopalveluissakaan, sillä massaa tulee olla paljon, Hartikainen huomauttaa.

”Riippuu sarjasta, kuinka pitkään se ansaitsee mahdollisuuden. Se voi olla 5 minuuttia tai kolme jaksoa. Jos ei sen jälkeen ala tapahtua, luovutan. Tällaiset katselutottumukset haastavat meitä sisällöntekijöitä.”

Tarjonnan kasvu on mahdollistanut erilaisten tarinoiden kertomisen laajemmille kohderyhmille. Menestyvässä striimauspalvelussa tulee olla paljon erityyppisiä sisältöjä erilaisille ihmisille, dokumentteja, rikosta ja tosi-tv:tä.

”Me haemme nyt erityisesti ihmissuhdesarjoja, joissa aihe on joku muu kuin rikos tai murha. Etsimme vaihtelua sisältöportfolioon, mistä esimerkkinä on juuri julkaistu Kämppikset. Seuraavaksi haemme ihmissuhdesarjaa, jossa ei ole niin paljon komediaa.”

Hartikainen korostaa, ettei jakelukanava sinänsä tuo itse sisältöön mitään lisää. Jakelukanavat tukevat joustavuutta ja sisältöjen kulutusta – katsojia voidaan palvella sisällöillä eri tavoin, myös ajasta ja paikasta riippumatta. Mutta mikään alusta ei pelasta esimerkiksi huonoa viihdettä. Toisaalta osa sisällöistä toimii parhaiten juuri sarjana.

”Tietyntyyppiset sisällöt ovat siirtyneet elokuvista enemmän tv:n maailmaan. Esimerkiksi rikostarinat toimivat sarjamuodossa, sillä genre mahdollistaa pitkän kerronnan.”

”16-vuotias lapseni katsoi hiljattain Stanley Kubrickin elokuvia puhelimella. Minusta se oli jo pyhäinhäväistys. Mutta lapset ja nuoret katsovat viihdettä joustavammin ja monipuolisemmin.”

Suositus paljastaa helmet

Sisällöntekijöiden pitäisi pystyä ennustamaan, mitä katsojat eivät vielä edes tiedä haluavansa seuraavaksi nähdä. Kiinnostaako esimerkiksi tosi-tv vielä tulevaisuudessa?

”Tosi-tv voi hyvin, eikä ole häviämässä mihinkään. Siihen tulee erilaisia muotoja ja aiheita. Esimerkiksi New Yorkin ja Los Angelesin kiinteistönvälittäjistä on tehty oikein pätevää tosi-tv:tä. MTV:n tuore Olen Julkkis… Päästäkää Minut Pois! taas on ihan klassista tosi-tv:tä.”

Hartikainen odottaa kiinnostuneena, miten YouTube-videot kehittyvät ja millaisia sisältöjä independent-tekijät isojen tuotantokoneistojen ulkopuolella vielä saavat aikaan.

Sisältöjen määrä kasvaa tulevaisuudessa yhä, joten niiden löydettävyys ratkaisee. Suositteluilla on iso merkitys. Maksullisten sisältöjen ostamisen pitää olla katsojalle myös helppoa.

Teksti: Kaisa Viljanen
Kuva: Otto Uotila

Haluatko katsoa veloituksetta C Moren sarjoja ja elokuvia?

Hanki Telian 5G-liittymä
Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Medialle Pikkasen parempaa
Edellinen artikkeli
Arkemme muuttuu pienin askelin – Tulevaisuudentutkija: mobiiliverkko on suurin elämäämme muovannut keksintö
Muistatko? Arkemme muuttuu huomaamatta, kun pienet kehitysaskeleet tekevät elämästä helpompaa, ...
Seuraava artikkeli
Suomessa myydään vuosittain jopa 100 000 käytettyä kännykkää – Telia tarjoaa kierrätyspuhelimia nyt myös yrityksille
Kierrätettyjen puhelinten suosio kasvaa nopeasti ja ne nousivat joulukuussa jo Telian myydyimpien ...