Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Takaisin

Vuorisen vuosikymmen – näin digimaailma muuttuu 2020-luvulla

3 min

Jussi Vuorinen tutkii mietteliäänä 2010-luvun viimeistä myyntiraporttia. Mitä vuosikymmenestä jäi käteen ja mitä on luvassa uudella kymmenluvulla? Vuorisen pitäisi se tietää, sillä hän myy joukkojensa kanssa mobiililaitteita vuosittain yli sadalla miljoonalla eurolla.

Juuri nyt Vuorista hymyilyttää. Hän vastaa Telian laitemyynnistä, joka onnistui jouluna erinomaisesti. Myös Black Friday näkyy Vuorisen myyntiraporteissa poikkeuksellisen isona piikkinä. Telian älypuhelinmyynti kasvoi joulukuussa lähes 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

”Mukava tapa päättää tämä vuosikymmen”, Vuorinen, 44, myhäilee.

Kymmenen vuotta sitten Vuorinen oli ottanut ensimmäiset askeleensa operaattorimaailmassa ja oli mukana kehittämässä kovaa vauhtia yleistyviä mobiililaajakaistapalveluita. Apple oli juuri tuonut markkinoille iPhonen. 2010-luvusta muodostui älypuhelinten vuosikymmen, jota Apple ohjasi omilla keksinnöillään.

”Valitettavasti näihin vuosiin mahtui myös Nokian matkapuhelinbisneksen tuho”, Vuorinen muistelee

Älypuhelin tunkeutui kaikkialle

Älypuhelimet muokkasivat ihmisten käyttäytymistä pysyvästi. Soittaminen vaihtui viestittelyyn, minkä lisäksi älypuhelin on tunkeutunut monille uusille elämän alueille: television katseluun, musiikkiin, kirjoihin, maksamiseen ja oikeastaan kaikkialle. Kamerat hävisivät vuosikymmenen aikana katukuvasta. Tai muistatko, millainen oli maailma ennen sosiaalista mediaa?

Muutoksen ajurina oli mobiiliverkkojen nopeuksien ja kapasiteetin valtava kasvu. Kymmenessä vuodessa keskimääräinen datankäyttö paisui monisatakertaiseksi, minkä myötä suomalainen käyttää älypuhelintaan keskimäärin jo useita tunteja päivässä.

Muutoksen vauhti kiihtyi 2010-luvun edetessä. Vuorisen listaus pelkästään vuoden 2019 merkittävistä päänavauksista huimaa päätä.

”Älykellot, eSIM, 5G, esports, taittuvat näytöt”, Vuorinen luettelee.

Käyttökokemus ohjaa kehitystä

Mutta mitä Vuorisen kristallipallosta, tai oikeastaan kännykästä näkyy? Miten maailma muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana?

”Kun 2010-luvulla aloimme tuijottaa ruutua vuosi vuodelta enemmän, niin 2020-luvulla kehitys voi kääntyä toiseen suuntaan”, Vuorinen pohdiskelee.

Vuorisen mielestä on selvää, että kaikkialla toimivat nopeat mobiiliyhteydet yhdistettynä tekoälyyn, joka jalostaa pilvessä olevaa valtavaa datamäärää jatkuvasti paremmiksi palveluiksi, on yhtälö, joka synnyttää uusia menestyspalveluita, kuten Spotify tai Netflix.

”Se on tappavan tehokas yhdistelmä, jonka ytimessä on käyttäjäkokemus, joka kehittyy helpommaksi, nopeammaksi ja sujuvammaksi. Tätä trendiä ei käännä mikään”, Vuorinen kuvailee.

Vuorinen puhuu myös heikommista signaaleista. Ne saattavat haastaa älypuhelimen ylivallan ja suistaa kehityksen uuteen suuntaan.

”Älykellot ovat tästä hyvä esimerkki. Ne vapauttavat meidät jatkuvasti tarkistamasta kännykän ruudulta, onko siellä jotakin tärkeää ja merkityksellistä. Puheohjauksen yleistyminen vahvistaa tätä kehitystä, sillä puhuminen on sormilla näpyttelyn sijasta monessa tilanteessa luonnollisempi tapa ohjata laitteita. Laitteet voivat jatkossa olla myös passiivisemmassa roolissa, älykellojen kaltainen puettava teknologia voi kertoa meille esimerkiksi, että sydänkohtauksen riski on kasvanut”, Vuorinen selittää.

Muitakin muutosvoimia on liikkeellä. Yksi niistä on keinotodellisuus, jonka vaikutusta arkeemme on vielä vaikea arvioida.

”Yksi keskeinen trendi alkavalla vuosikymmenellä on digitaalisen hyvinvoinnin vahvistuminen. Uskon, että opimme uusien keksintöjen avulla käyttämään teknologiaa terveellisemmin ja mielekkäämmin”, Vuorinen painottaa.

Laitteet vaihtuvat palveluihin

Vastuullisen liiketoiminnan merkitys alkoi kasvaa 2010-luvun lopussa. Telian kaupoissa se näkyi muun muassa kierrätyksen nopeana kasvuna. Vuonna 2019 Telian asiakkailtaan vastaanottamien käytettyjen puhelimien määrä moninkertaistui.

Vuorisen mukaan kiertotalouden merkitys voimistuu edelleen lähivuosina. Samalla laitekauppa alkaa muuttua palveluliiketoiminnaksi, jossa ihmisille tarjotaan palveluna heidän kulloinkin tarvitsemansa ratkaisu.

”Musiikki, kirjat, autot, ruoka ja erilaiset laitteet ovat siirtymässä palveluiksi, jotka sopivat juuri sinun ja perheesi vaihtuviin elämäntilanteisiin. Ja kaikki tämä alleviivaa kiertotalouden merkitystä”, Vuorinen tiivistää.

 

Teksti: Janne Kaijärvi

Kuva: Otto Uotila

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Medialle
Edellinen artikkeli
Vitsistä markkinajohtajaksi – ”Renkaan juurelle syntynyt” Satu Orava tekee raskaasta liikenteestä älykästä
Onni Virtanen kehitteli 100 vuotta sitten uutta tekniikkaa kuorma-autoihin Laukaassa. Nyt hänen ...
Seuraava artikkeli
Tuore raportti yllättää: mobiiliteknologialla valtava vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa
Mobiiliteknologian avulla voidaan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen tehokkaasti, kertoo uunituore ...