Uusimmat blogit

Arkemme muuttuu pienin askelin – Tulevaisuudentutkija: mobiiliverkko on suurin elämäämme muovannut keksintö

6 min

Muistatko? Arkemme muuttuu huomaamatta, kun pienet kehitysaskeleet tekevät elämästä helpompaa, mutta samalla monimutkaisempaa. Suurin merkitys ihmiselämälle on ollut yhteyksissä salakavalasti tapahtunut muutos. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen kutsuu meidät aikamatkalle menneisiin vuosikymmeniin ja tulevaisuuteen. Kiinnittäkää turvavyöt.

Älypuhelin mahdollisti leikin ja itseilmaisun


Ensimmäiset kännykät vapauttivat yhteydenpidon paikan ja puhelinjohdon kahleista, kun soittamista varten ei enää tarvinnut istahtaa puhelinpöydän ääreen tai etsiytyä puhelinkoppiin. Nyt arkea on jo vaikea kuvitella ilman älypuhelinta, ja soittaminen on vain häviävän pieni osa puhelimen lukemattomista käyttötavoista.

Futuristi Elina Hiltusen mielestä nimenomaan älypuhelin on suurin muutos, jonka teknologia on viime vuosina elämäämme tuonut. Älypuhelin ja mobiilinetti mullistivat yhteydenpidon ja arjen tuodessaan valtavan määrän palveluja ja internetin rajattoman tietomäärän käden ulottuville.

Muutos aikaan ennen älypuhelimia on valtava. Vuonna 2022 tuntuu käsittämättömältä, että esimerkiksi sähköttömään mökkisaareen lähdettiin ennen reippain mielin jopa yksin ilman puhelinta, tai että lapset liikkuivat itsekseen ilman mahdollisuutta tavoittaa heitä.

”Ensimmäinen iPhone vuonna 2007 muutti kaiken. Nokian puhelimet olivat teknisesti edelläkävijöitä, mutta ne eivät olleet koskaan yhtä käyttäjäystävällisiä, vaan suunniteltu insinöörin logiikalla. Apple teki käyttöliittymästä intuitiivisen ja visuaalisen, se oli sen suuri menestys.”

Hiltusen mielestä vähintään yhtä suuri tekijä älypuhelinten vallankumouksessa oli se, että ne loivat kokonaan uudenlaisen ekosysteemin, johon alkoi syntyä uutta teknologiaa ja palveluja. Pienetkin yritykset pystyivät kehittämään sovelluksia älypuhelimille. Suomalaisen Rovionkin oli mahdollista tehdä kansainvälinen hittituote sovelluskauppoihin.

”Sovellusten myötä puhelimista tuli myös ultrapersonoitavia. Jokainen pystyi tekemään laitteesta näköisensä. Näin älypuhelin mahdollisti itseilmaisun ja leikittelyn. Tuskinpa Applella tai muilla itsensä vakavasti ottavilla yrityksillä olisi ollut kiinnostusta lähteä tekemään bisnestä vaikka pierupiano-sovelluksella.”

Tavoitettavuuden normit menivät uusiksi

Ajatus teknologian kannettavuudesta ei liity vain nykyaikaan ja näpsäköihin mobiililaitteisiin, vaan siitä haaveiltiin jo 1800-1900-lukujen vaihteessa. Arkipäivää siitä tuli täysillä vasta paljon myöhemmin, mobiilinetin ja langattomien laitteiden yleistyttyä.

”Teini-ikäiset lapseni ovat kännykkäsukupolvea. Heidät on aina tavoittanut puhelimella. Omassa lapsuudessani soittamista varten täytyi varta vasten mennä kotiin. Kännyköiden tulo on mullistanut sen, miten läheiset tavoittaa. Se on myös nostanut odotuksia. Kun vaikka tekstari tulee, siihen pitäisi vastata heti.”

Huolestunut vanhempi haluaa tavoittaa lapsensa tai iäkkään oman vanhempansa välittömästi. Työelämässä jatkuva saatavilla olo ei kuitenkaan ole vain hyvä asia. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeampaa ja vaatii uudenlaisia sääntöjä.

Elina Hiltusen mielestä mobiililaitteiden ja -sovellusten aikaansaama muutos tavoitettavuudessa tuntuu vahvasti nimenomaan työn tekemisessä. Siinä näkyy myös, miten teknologia joskus kehittyy ihmistä ja yhteiskunnan normeja nopeammin. Vaikka teknologia sallisi uudenlaisen tavan toimia, yhteiskunnan arvot ja asenteet estävät sen.

”Jo varhaisissa nettimainoksissa visioitiin työntekoa laiturin nokassa läppärin ja nettiyhteyden varassa. Etätyön tekeminen on ollut teknisesti aivan mahdollista jo pitkään. Tarvittiin koronaviruksen kaltainen mullistus, jotta huomattiin, että niinkin voi tehdä töitä.”

Rätisevä modeemi kiihdytti huippunopeisiin yhteyksiin

Suomi on ollut verkkojen rakentamisessa kansainvälinen edelläkävijä. 5g on jo arkipäivää, 6g-teknologiasta puhutaan. Kaukana ovat ne ajat, kun rätisevällä modeemilla piti soittaa internettiin, ja pitkittynyt nettisessio tiesi isoa puhelinlaskua. Pilvipalveluihin mahtuu enemmän dataa kuin mihinkään laitteeseen, ja monet laitteet toimivat langattomasti sekä synkkaavat yhteen. Teknologiasta on tullut huomaamaton osa arkea.

Mobiiliteknologiat ja -palvelut eivät kuitenkaan toimi sujuvasti ilman tehokkaita verkkoyhteyksiä.

”Olemme täysin riippuvaisia 5G:stä. Se vähän kuin hissi. Kukaan ei oikein huomaa sen tärkeyttä, paitsi sitten kun se menee rikki. Jos verkko kaatuu, mitkään hienot netin kautta käytettävät asiat eivät toimi. Jo kaapelia väärästä paikasta rouhaiseva kaivinkone saattaa kaataa netin. Siinä mielessä emme ihan tiedosta, miten haavoittuvaisia olemme.”

Koska erilaiset palvelut digitalisoituvat kovaa vauhtia, digitaalisen infrastruktuurin toimivuus on yhä tärkeämpää. Verkkoa pitää myös ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Kaikkien sen käyttäjien tulisi ymmärtää myös tietoturvan merkitys ja muut uhat.

”Nettiyhteydet eivät vaikuta vain kuluttajien vaan myös julkisten toimijoiden ja viranomaisten elämään. Jos yhteydet pätkivät, olemme ongelmissa. Toisaalta paremmat ja nopeammat yhteydet mahdollistavat yhä monipuolisemmat sovellukset ja myös paremmat viranomaispalvelut.”

Maratonpuheluista siirryttiin meemihupailuun

Laitteiden kehitys, uudet ominaisuudet ja kanavat ovat jatkuvasti lisänneet tapoja, joilla voimme olla yhteydessä muihin. Arkinen viestintä rikastui, kun puhelujen rinnalle tulivat ensin tekstiviestit, sitten pikaviestit, kuvat, videot, ääniviestit, somesta puhumattakaan. Yhteydenpito vaikka toiselle aikavyöhykkeelle on helppoa ja nopeaa, eikä jää enää hinnasta kiinni.

Kuvien ja muun visuaalisuuden merkitys yhteydenpidossa on kasvanut yhtä matkaa laitteiden ja verkkoyhteyksien suorituskyvyn parantuessa. Visuaalisuus on tullut älypuhelimen myötä voimalla arkiseen viestintään. Tekstejä rikastetaan emojeilla tai giffeillä, tai kuva on itse viesti.

”Kuvat eivät kuitenkaan ole ainoastaan viattomia, kivoja kissavideoita tai kuhameemejä, vaan myös hyvin voimakas vaikuttamisen väline. Esimerkiksi Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa pahantahtoiset valemeemit Hillary Clintonista levisivät voimakkaasti”, Elina Hiltunen sanoo.

Hiltunen on omassa elämässäänkin huomannut, miten eri tavoin lukemattomia viestintätapoja erilaisissa ikä- ja muissa ryhmissä käytetään, ja miten merkitykset eroavat.
Z-sukupolven maailmassa esimerkiksi muhkea persikkaemoji viittaa pakaroihin.

”Visuaalisessakin kielessä eri ryhmät kehittävät oman kielensä. Nuoremmilla on esimerkiksi ihan oma meemikielensä, josta me vanhemmat emme ymmärrä mitään. Esimerkiksi omat teinini nauravat lähettämilleni, mielestäni hauskoille Minions-meemeille ja pitävät niitä ’vanhusten meemeinä’.”

Tulevaisuudessa tekoälystä tulee arkea

Entä jäävätkö etäajan virtuaaliset joogat, kokoukset ja perhejuhlat elämään? Soittelemmeko jatkossakin sukulaisille pitkiä videopuheluita? Kaipuu aitoihin kontakteihin digielämän jälkeen on suuri.

Elina Hiltusen mukaan digikohtaamiset ovat tulleet jäädäkseen. Etäosallistumisen mahdollistavan teknologian avulla maailma pienenee ja tasa-arvoistuu, kun ihmiset voivat kohdata toisiaan ajasta ja paikasta riippumatta. Erilaiset vähemmistöt löytävät toisensa.

”Pidämme täällä rikkaassa pohjoisessa nettiä itsestäänselvyytenä. Pitää myös muistaa, että maailmassa on yhä valtavasti ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet nettiä”, Hiltunen sanoo.

Tulevaisuudentutkijan mukaan tekoälyn rooli arjessamme kasvaa. Hiltunen odottaa, että se helpottaa myös kansainvälistymistä.

”Työvoimapula on Suomessa tulevaisuuden haaste. Kielitaito estää monelta työpaikan saamisen. Toivon, että saisimme nopeasti virtuaalisen, tekoälyn avulla toimivan simultaanitulkin, sille olisi valtava tarve.”

Hiltunen uskoo, että jos teknologiat pystyvät ratkaisemaan ihmisten todellisia ongelmia, niillä on ylipäätään paremmat mahdollisuudet päästä laajasti käyttöön. Tulevaisuudessa terveyteen liittyvistä sovelluksista ja älykkäistä laitteista tulee jokapäiväisempiä. Niille on kysyntää, kun väestö vanhenee. Sovellus, älykello tai muu terveydentilaamme rekisteröivä teknologia soittaa tai muuten ilmoittaa ehkä puolestamme lääkärille, jos vointi huononee.

Hiltunen uskoo myös esimerkiksi chatbottien kehittyvän tulevaisuudessa niin älykkäiksi, että niitä voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin.

”Sosiaalinen media raaistuu. Voisiko meillä tulevaisuudessa olla tekoälyn avulla toimivia ystäviä? Entä voisiko työpaikalla olla terveydenhoitaja-avatar, joka kyselee vointia? Myös yksinäiselle tai vaikka masentuneelle sillä voi olla valtava merkitys, että tekoäly kysyy, miten voit tänään.”

Teksti: Kaisa Viljanen
Kuva: Otto Uotila

Haluatko katsoa veloituksetta C Moren sarjoja ja elokuvia?

Hanki Telian 5G-liittymä
Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Medialle Pikkasen parempaa
Edellinen artikkeli
Mitä kuuluu, Telia?
Tiedätkö sen tunteen, kun sisäisesti jokin iso muuttuu ja uudistuu, mutta ulkoisesti näyttää ...
Seuraava artikkeli
Mitä yhteistä on Dallasilla, Bumtsibumilla ja Mad Menillä? – Näistä aineksista ovat syntyneet aikansa rakastetuimmat tv-sarjat, ja sama menestysresepti toimii edelleen
Vieläkö pystyt palauttamaan mieleesi Lemmenlaivan tarttuvan tunnussävelmän, Pieni talo preerialla ...