Tekoälykurssilla 90 000 oppilasta – presidentti Niinistö: ”Kurssi tarjoaa meille faktoja, jotta meidän ei tarvitse tuntea oloamme voimattomiksi uuden edessä”
90 000 oppilasta yli 80 maasta. 7 500 valmistunutta. Tekoälyn perusteisiin pureutuva, kaikille avoin The Elements of AI -kurssi on osoittautunut Helsingin yliopiston 378-vuotisen historian suosituimmaksi verkkokurssiksi. Suosio osoittaa, että tekoälyn merkitys digitaalisessa vallankumouksessa ymmärretään laajalti ja että ihmiset haluavat pysyä kärryillä siitä, mitä on tapahtumassa.
”Kurssi on yksi esimerkki siitä, miten Suomi ja yliopisto yrittävät vastata muuttuvaan maailmaan. Elements of AI toteutettiin yhdessä Reaktorin kanssa ja kurssi alleviivasi myös yhteistyön merkitystä”, yliopiston rehtori Jari Niemelä totesi valmistujaistilaisuudessa, jonne oli kutsuttu kurssilta ensimmäisten joukossa valmistuneita oppilaita.
Tarvitaanko ihmistä enää jatkossa?
Presidentti Sauli Niinistö kuvasi tilaisuudessa pitämässään puheessa, miten tekoäly ui kaikkialle yhteiskuntaamme ja elämäämme.
”Se tunnistaa kasvomme ja ymmärtää puhettamme sekä auttaa meitä ajamaan autoa. Se on osa jokapäiväistä elämäämme. Näemme parhaillaan asioita, joista emme pystyneet edes uneksimaan muutama vuosikymmen sitten.”
Niinistö otti kantaa myös tekoälyn aiheuttamiin huoliin ja uhkakuviin sekä muistutti, että niiden herääminen on ymmärrettävää.
”Historia on osoittanut, että lopulta syntyy uusia toimenkuvia. Tekoälyä voidaan kuvata myös ’tukiälyksi’. Se auttaa esimerkiksi lääkäreitä poimimaan tiedosta olennaisen, eikä empatian tarve ole katoamassa mihinkään.”
”Mahdollisuuksien lisäksi tekoäly synnyttää haasteita. Tekeekö päätökset jatkossa kone eikä ihminen? Kuka omistaa kerätyn datan ja kuka sitä saa hyödyntää? Meidän on mietittävä myös yksityisyyden suojaa ja ilmaisunvapautta. On varauduttava uudenlaisiin uhkiin, luotava sääntöjä sekä tehtävä kansainvälistä yhteistyötä.”
Yhteisten sääntöjen sekä lainsäädännön merkityksestä ja tekoälyyn liittyvistä haasteista muistutettiin myös kurssimateriaalissa. Tälläkin hetkellä käytössä on ratkaisuja, jotka ovat esimerkiksi ”puolueellisia” johtuen siitä, että algoritmin on koodannut ihminen. Kurssilla kerrottiin, että esimerkiksi Googlen hakukoneen on todettu todennäköisemmin näyttävän mainoksia matalamman tulotason työpaikoista naisille kuin miehille.
Tekoälysovellukset ottavat 5G:n myötä harppauksen eteenpäin
Tekoälyalgoritmit kehittyvät jatkuvasti, ja 5G-teknologia vauhdittaa erilaisten tekoälysovellusten käyttöönottoa. Esimerkiksi videoanalytiikan hyödyntäminen yleistyy supernopean verkon ansiosta.
”5G:n suuren kapasiteetin ansiosta langattomasti saadaan siirrettyä entistäkin enemmän dataa, kuten korkeatasoista videokuvaa, jota tekoäly voi analysoida. Ylipäätään tekoäly tarvitsee paljon dataa pureksittavakseen, kun sitä esimerkiksi opetetaan tunnistamaan vaikkapa kuvia”, valottaa Telian 5G-asiantuntija Mika Raitola.
Raitola toteaa, että 5G mahdollistaa myös datan keräämisen paikkariippumattomasti.
”Kun dataa, kuten vaikkapa säätietoja, kerätään useasta paikasta, tekoäly pystyy tekemänsä analyysin pohjalta muodostamaan paremman ja tarkemman kokonaiskuvan.”
Itseohjautuvat ajoneuvot – rekat, laivat, autot – ovat yksi tekoälyn sovelluskohteista. Myös niissä tarvitaan langatonta 5G-tekniikkaa.
”Viiveetöntä 5G-verkkoa itseohjautuvissa ajoneuvoissa tarvitaan muun muassa sen vuoksi, että hitaammilla verkkoyhteyksillä ajoneuvo ei pysty reagoimaan yllättäviin tilanteisiin riittävän nopeasti. Toisaalta 5G mahdollistaa myös laitteiden ja koneiden etäohjauksen, jolloin esimerkiksi laivan kapteeni saattaa tulevaisuudessa löytyä komentosillan sijasta mantereella sijaitsevalta toimistolta”, Raitola päättää.
