Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Uusimmat artikkelit

Sähköisiä vaaleja saadaan vielä odottaa

Suomessa sähköistä äänestämistä ei pidetä vielä riittävän turvallisena vaihtoehtona. Virossa taas on äänestetty netissä vuodesta 2005 asti. Miten Viro on vastannut nettiäänestyksen turvallisuushaasteisiin?

”Riskit ovat suurempia kuin hyödyt”, nettiäänestyksen turvallisuutta selvittänyt oikeusministeriön työryhmä arvioi joulukuussa 2017.

Selvityksen mukaan ongelmia aiheutuisi jo siitä, etteivät kansalaiset ymmärtäisi uutta teknologiaa ja luottaisi siihen täysin. Jos vaalit hävinnyt ehdokas syyttää järjestelmää, kokemus epärehellisistä vaaleista on totta, olipa järjestelmä rikki tai ei. Epäluottamus on myrkkyä demokratialle.

Liian riskialttiina nettiäänestystä pitävät myös kansalaisten sähköisiä oikeuksia edistävä Electronic Frontier Finland Ry ja tietoturvaohjelmistoja tuottava F-Secure. Ne nostavat ongelmiksi muun muassa sähköisten vaalien alttiuden palvelunestohyökkäyksille, vaalisalaisuuden turvaamisen vaikeudet ja läpinäkyvyyden puutteen.

Jos oman äänen voi tarkistaa, sen voi myös myydä?

Saksassa sähköistä äänestystä kokeiltiin vuonna 2005. Vaikka teknisiltä ongelmilta vältyttiin, perustuslakituomioistuin päätti vuonna 2009, että vaalikoneiden käyttö oli perustuslain vastaista.  
Tuomioistuimen mukaan kansalaisten olisi pitänyt pystyä varmistamaan, että ääni on mennyt perille.

Virossa tämä ongelma on ratkaistu siten, että kansalaiset voivat tarkistaa jälkikäteen verkosta, onko sähköinen ääni mennyt oikeaan osoitteeseen. Tähän käytetään yksilöllisiä salausavainpareja, joiden avulla ainoastaan tietty henkilö voi nähdä antamansa äänen.
        
”Sähköinen järjestelmä voi siis olla läpinäkyvämpi kuin perinteinen paperinen, jossa äänestäjä ei voi varmistua äänen päätymistä oikealle ehdokkaalle”, Telian varmennetuotteista vastaava Global Product Manager Joni Rapanen kertoo.

Tilanteesta voi kuitenkin aiheutua ongelma: kun kansalaisille annettaan mahdollisuus tarkistaa, että oma ääni on mennyt oikeaan osoitteeseen, ääniä on mahdollista myydä. Virolla on tähänkin haasteeseen uskottava vastaus.
    
”Virossa on nettiäänestyksen rinnalla yhä käytössä myös paperinen äänestysjärjestelmä. Jos sama henkilö antaa sekä paperisen että sähköisen äänen, paperinen ääni jää voimaan. Kaupanteko äänillä on siis käytännössä mahdotonta.”

Nettiäänestys ei kaadu salakirjoitusteknologiaan

Rapasen mukaan nykyaikaiset salausalgoritmit ja varmenteet ovat riittävän vahvoja sähköiseen äänestämiseen.

”Julkisen avaimen salaukseen voi luottaa. Äänestyksessä käytettävän salauksen ja Mobiilivarmenteen lisäksi kaikki sirulliset maksukortit perustuvat samaan salakirjoitusteknologiaan. Jos joku osaisi oikeasti murtaa näiden sirujen salauksen, hän saisi vapaan pääsyn kaikille maailman pankkitileille”, Rapanen kertoo.

Tulevaisuudessa spekulatiivinen uhka Mobiilivarmenteelle ja maksukorttien salausalgoritmeille ovat kvanttitietokoneet, joiden hurjat laskentatehot tekisivät nykyiset salausmenetelmät käyttökelvottomiksi. Toimivat kvanttitietokoneet ovat toistaiseksi kuitenkin tieteiskirjallisuutta, eikä sähköisen äänestyksen mahdollistavaan julkisen avaimen salakirjoitusteknologiaan kohdistu todellisia uhkia.

Suoran demokratian mahdollisuudet

Tällä hetkellä verkon yli tapahtuva nettiäänestys on käytössä ainoastaan kahden maailman maan valtiollisissa vaaleissa: Virossa ja Brasiliassa. Äänestyspaikalla tapahtuva sähköinen äänestäminen taas on huomattavasti yleisempää.

Virossa sähköinen äänestys on ollut käytössä vuodesta 2005 asti ja kahdentoista vuoden aikana järjestetyt vaalit ovat sujuneet ilman turvallisuusongelmia. Siksi Joni Rapanen arvioi, että sähköisen äänestyksen käyttöönotto olisi turvallista myös Suomessa.

”Myös palvelunestohyökkäyksiltä voidaan suojautua täydellisesti siten, että säilytetään mahdollisuus paperiseen äänestämiseen sähköisen rinnalla. On hyvä muistaa, että pidempiaikaisia palvelunestohyökkäyksiä on hyvin vaikea toteuttaa, joten nettiäänestyksen on hyvä kestää ainakin viikon. Palvelunestohyökkäyksien torjuntaan on myös monia keinoja”, Rapanen sanoo.

Hänen mukaansa sähköistä äänestystä voitaisiin käyttää kevyemmin suoran demokratian edistämiseen.

”Sähköinen äänestys käy nopeasti eikä edellytä juuri minkäänlaisia valmisteluja. Siksi yksittäinen kansanedustaja tai puolue voisi kysyä kansan mielipidettä mistä tahansa asiasta. Sähköistä äänestystä voisi käyttää tehokkaasti suoran demokratian edistämiseen”.

Presidentinvaalien vaalipäivä on sunnuntai 28.1. ennakkoäänestys alkaa 17.1.2018.

Teksti: Tomi Eklund

 

Mobiilivarmenne

Mobiilivarmenne on sähköinen henkilötodistus, joka liitetään matkapuhelimen SIM-korttiin.

Ota käyttöön

Lisää samasta aihealueesta

Mobiilivarmenne
Lisää samasta aiheesta
Lääkekopteri on digiapteekkarin toivelistalla
"Uusi munuainen pelasti elämäni"
Virosta tuli tärkeä identiteettiherätys
Rajat auki Areenan ohjelmille
Näin meistä tuli verkkotunnistamisen mestareita
”Söin oikealla kädellä ja tullasin vasemmalla”
Isännöitsijän digitaalinen duunipäivä
Sirukortit suljettiin Virossa – nyt toimii vain Mobiilivarmenne
Seuraava artikkeli
Lääkekopteri on digiapteekkarin toivelistalla
Apteekkari Marjo Rajamäki palvelee sodankyläläisiä sekä kivijalkaliikkeessä että verkossa. ...