Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Automatisoi rutiinisi

Ohjelmistorobotiikan avulla parannat tuottavuutta ja annat työntekijöillesi aikaa entistä mielekkäämpiin tehtäviin.

Ohjelmistorobotiikka kannattaa

näin hyödynnät virtuaalista työvoimaa

Autamme yritystäsi ottamaan ohjelmistorobotit hallitusti käyttöön ja ylläpitämään niitä oikein. Koulutamme myös henkilöstösi hyödyntämään automatisaatiota.

Roboteista on vaikka mihin – valittavinasi ovat muun muassa nämä virtuaaliset apulaiset:

  1. Migraatiorobotti siirtää automaattisesti tiedot paikasta toiseen.
  2. Osoitteenmuutosrobotti muuttaa automaattisesti asiakkaidesi uudet yhteystiedot.
  3. Hinnastonpäivitysrobotti päivittää automaattisesti hintasi.
  4. Vuosilomaraporttirobotti tekee automaattisesti vuosilomaraportit.
  5. Asiakastietokannan päivitysrobotti päivittää automaattisesti asiakastietokantaasi.

 

Rakennetaan yhdessä robotti

Kun olet meihin yhteydessä, voimme suunnitella juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan ohjelmistorobotin.

Mikä ihmeen ohjelmistorobotiikka?

Termistö kerralla haltuun – tutustu ohjelmistorobotiikan sanastoon.

Augmentoitu todellisuus

Mukautettu eli täydennetty todellisuus on augmentoitua (Augmented Reality, AR). Se tarkoittaa, että virtuaalista tietoa lisätään aistittuun todellisuuteen.

Esimerkiksi huoneeseen voidaan tuoda virtuaalisesti esineitä tai säätönappeja, joita oikeasti ei ole olemassa mutta niillä voidaan kuitenkin ohjata taloautomatiikkaa.

Automaatio-ohjelmisto

Automaatio-ohjelmistot (Automation software) mahdollistavat automatisoinnin. Automaatio on sellaista tietojärjestelmien kehittämistä, joka hyödyttää kaikkia organisaation järjestelmän käyttäjiä. Automatisoida voidaan esimerkiksi toistuvia prosesseja ja virheiden valvontaa. Automatisoinnin avulla voidaan vähentää inhimillisiä virheitä sekä tehostaa ja nopeuttaa prosesseja.

Esimerkki automaatio-ohjelmiston käytöstä on testausautomaatio. Kun uutta tietojärjestelmää on kehitetty, pitää koodimoduli ja integrointi testata sekä myöhemmässä vaiheessa myös hyväksyntätestata. Usein testaus tietyin osin on toistettavaa työtä, jota voidaan nopeuttaa testausautomaatiolla ja silti saada laadullisesti sama ellei parempi lopputulos kuin ilman automaatiota.

Heuristiikka

Heuristiikat (Heuristics) ovat listoja säännöistä, ohjeista ja käytännöistä, joita ohjelmiston olisi noudatettava ja jotka vaikuttavat sen käytettävyyteen.

Esimerkki heuristisista sovelluksista ovat sähköpostisuodattimet. Ne poimivat sähköposteja, jotka saattavat sisältää viruksia tai joissa on muuten ei-toivottua sisältöä.

Itseohjautuvat ohjelmat

Autonomia (Autonomics in IT) viittaa IT:ssä itsenäiseen laskentamalliin. Se on nimetty ihmisen kehon itsenäisen eli autonomisen hermoston mukaan. Itsenäinen laskentajärjestelmä on suunniteltu ohjaamaan sovellusten ja järjestelmien toimintaa ilman käyttäjää, samoin kuin autonominen hermosto säätelee kehon järjestelmiä ilman yksilön tietoista panosta. Autonomisen tietojenkäsittelyn tavoitteena on luoda järjestelmät, jotka toimivat itsestään ja samalla pystyvät pitämään monimutkaisen järjestelmän näkymättömänä käyttäjälle.

Esimerkki itseohjautuvista ohjelmista on tilanne, jossa on ohjelmallisesti määritelty ne tietojärjestelmien kriittiset prosessit, jotka koneen on ensisijaisesti suojattava. Jos yritys vaikka joutuu tietoturvahyökkäyksen kohteeksi, tietojärjestelmä alkaa rajoittaa sisään tulevan datan määrää ja nostaa prosessoritehoa niin, että ei-kriittisten sovellusten prosessorikapasiteettia lasketaan. Näin turvataan se, että järjestelmä ei kaadu.

Koneoppiminen

Koneoppiminen (Machine Learning) on tekoälyn osa-alue, joka saa ohjelmiston oppimaan eli toimimaan entistä paremmin pohjatiedon ja mahdollisen käyttäjän toiminnan perusteella. Tietokoneen suorituskyky voi parantua sitä mukaa kun se suorittaa jotakin tehtävää ja käy läpi siihen liittyviä esimerkkejä.  

Esimerkki tästä ovat mainokset, jotka liittyvät verkkopalvelun käyttäjän aiempaan sivuhistoriaan: kone on oppinut, että nämä tietyt asiat ovat käyttäjälle tärkeitä.

Mukautuva automaatio

Mukautuva automaatio (Adaptive Automation) on heuristiikan käyttöä automaattisessa prosessissa siten, että prosessi määritellään aiempien toteutusten perusteella. Toisin kuin tekoäly, mukautuva ja heuristinen automaatio säilyy sääntöjen pohjalla. Näiden sääntöjen sisällä toimintoja ja tuloksia voidaan mallintaa ja ennustaa.

Esimerkki mukautuvasta automaatiosta ovat tapahtumien hallintaprosessit, jotka ajan mittaan oppivat yhä tarkemman mallin normaalista käyttäytymisestä ja tuottavat erilaisen automaattisen vastauksen, joka perustuu poikkeamiin tästä normaalista mallista.

Ohjelmistorobotiikka

Ohjelmistorobotiikalla eli RPA:lla (Robotic Process Automation) tarkoitetaan ihmisen toimintaa mallintavaa tietokoneohjelmaa, ei fyysistä robottia. Sen avulla tietokoneohjelma voidaan ohjelmoida keräämään ja tulkitsemaan olemassa olevien järjestelmien dataa. Näin automatisoidaan tietotyön rutiiniprosesseja. Robotti toimii paljon ihmistä nopeammin ja lähes virheettömästi, jos tehtävät on määritelty oikein. Ohjelmistorobotiikka mahdollistaa käsin tehtävien toimistorutiinien automatisoinnin ilman, että tietojärjestelmiin tarvitsee tehdä muutoksia.

Esimerkki ohjelmistorobotiikasta on tilanne, jossa robotiikalle on opetettu yksinkertaisia päätöksentekoon liittyviä sääntöjä. Niiden perusteella robotti kaivaa tietokannoista tietoa ja tulkitsee sitä. Lopputuloksena voi olla vaikkapa raportteja tai tuotteiden hinnaston muutoksia kauppakanavissa ilman ihmisen puuttumista asiaan.

Ohjelmistorobotti

Ohjelmistorobotti (Software Robot) on sovellus, joka käyttää ihmisen puolesta ohjelmistoja ja suorittaa toistuvia tehtäviä. Yksittäisellä yrityksellä voi olla käytössään yksi tai peräti satoja ohjelmistorobotteja.
Esimerkki ohjelmistorobotin työstä on automaattinen asiakastietojen päivittäminen kahden järjestelmän välillä.

Robotiikka

Robotiikka on automaation osa-alue, joka liittyy robottien suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Robottien kirjo on laaja ja sisältää niin teollisuusrobotit kuin toimistotyön järkeistämisessä käytettävät tietokoneohjelmat eli ohjelmistorobotitkin.

Tekoäly

Tekoälyllä (Artificial Intelligence) tarkoitetaan tietokonetta tai tietokoneohjelmaa, joka kykenee rationaaliseen, älykkäänä pidettyyn toimintaan. Nykyinen tekoäly ei ymmärrä maailmaa tai opi yhtä joustavasti kuin ihminen.

Esimerkki tekoälystä on älypuhelin. Myös hakukoneet ja taskulaskimet ovat tekoälyä, samoin tekoälyä löytyy kaikista roboteista.

Työpöytäautomaatio

Kun ohjelmistorobotiikan sovellus asennetaan suoraan käyttäjän pöytäkoneeseen tai kannettavaan tietokoneeseen, kyse on työpöytäautomaatiosta (Desktop Automation). Tämä on hyvin yksinkertainen keino tehostaa toimistotyötä ja auttaa yksittäisen työntekijän päivittäisiä työprosesseja.

Esimerkki työpöytäautomaation soveltamisesta ovat taloushallinnon tai raportointityön tekijöiden käyttämät sovellukset

Virtuaalimaailma

Virtuaalimaailmat ovat kaksi- tai kolmeulotteisia toiminnallisia ja sosiaalisia digiympäristöjä, joissa käyttäjä on mukana avataren välityksellä.
Esimerkki tunnetusta tietokoneen näytöllä näytettävästä virtuaalimaailmasta on Second Life.

Virtuaalitodellisuus

Virtuaalitodellisuus eli VR (Virtual Reality) on keinotekoinen ympäristö, joka on luotu digitaalisen simulaation avulla. Se voi jäljitellä jotakin todellista ympäristöä tai olla täysin kuvitteellinen. Ympäristö perustuu lähes täysin visuaaliseen vaikutelmaan, joka luodaan yleensä tietokoneen näytölle tai laajakankaalle. Käyttäjä kokee olevansa osa ympäristöä ja mukana häntä ympäröivässä tilassa.

Yleensä virtuaalitodellisuutta käytetään VR-laseilla eli visiirillä, joka voidaan yhdistää puhelimeen tai tietokoneeseen.

Esimerkkejä virtuaalitodellisuudesta ovat erilaiset tietokonegrafiikalla luodut ympäristöt ja nykyisin myös 360-kuvista puhutaan virtuaalitodellisuutena.

Virtuaalinen työntekijä

Ohjelmistorobottia voidaan myös kutsua virtuaaliseksi työntekijäksi, sillä ohjelmistorobotit työskentelevät ihmisten rinnalla osana yrityksen työvoimaa.

Virtuaalinen työvoima

Virtuaalisella työvoimalla tarkoitetaan tietokoneohjelmistoa, jolla automatisoidaan erilaisia toimistotyön prosesseja ja toimintoja; ohjelmaa, joka jäljittelee ihmisen tapaa käyttää tietokonetta toistoa sisältävissä työtehtävissä.

Virtuaalinen työvoima voidaan ottaa käyttöön pilvipalveluna tai paikallisesti asennettuna ja etähallittavana ratkaisuna. Se toteutetaan ohjelmistorobotin avulla.

Yritysten ohjelmistorobotiikka

Yritykset käyttävät ohjelmistorobotiikkaa (Enterprise RPA) siellä, missä tarvitaan virtuaalisia työntekijöitä hoitamaan rutiinitehtäviä. Ohjelmistorobotiikka sijaitsee tällöin yleensä yrityksen datakeskuksessa. Nämä virtuaalityöntekijät työskentelevät yleensä ympärivuorokauden eivätkä tarvitse toimiakseen ihmistyövoimaa.

Esimerkkejä yritysohjelmistojen hoitamista tehtävistä ovat taloushallinto- ja kirjanpitotyöt, mutta yhä useammin myös asiakaspalvelutehtävät.

Älykäs prosessiautomaatio

Älykkäästä prosessien automatisoinnista (Intelligent Process Automation, IPA) on tulossa yhä yleisempi ilmaisu. Se eroaa ohjelmistorobotiikasta siinä, että käytössä ovat myös koneoppiminen tai tekoäly niin, että automaatio toimii dynaamisemmassa ympäristössä.

Vielä ei ole selkeää määritelmää siitä, milloin prosessi on ohjelmistorobotiikkaa ja milloin älykästä prosessiautomaatiota. Jotkut ohjelmistorobotiikan toteutukset käyttävät mutkikkaita ja dynaamisia tietolähteitä toiminnan toteuttamisen määrittelemiseksi.

Esimerkki älykkäästä prosessiautomaatiosta on tilanne, jossa tekoäly monitoroi sensoreiden mukanaan tuomaa dataa ja pystyy älykkäästi tekemään sensoridatan perusteella päätelmiä. Tekoäly pystyy autonomisesti käynnistämään esimerkiksi ohjelmistorobotin suorittamaan jonkin toimenpiteen, lähettämään siitä tietoa ja palauttamaan tilanteen normaaliksi.