Koronaeristys mullisti lasten ja nuorten digiarjen – mitä hyvää, mitä huonoa nuoret itse ajasta ovat löytäneet?

Kun koronarajoituksia pikkuhiljaa puretaan, on oiva hetki pysähtyä tarkastelemaan, millaista digiarkea haluamme lapsillemme eristyksen jälkeen. Digitaalisuuden rooli on vahvistunut valtavasti – mitä nuoret itse siitä haluavat ottaa mukaansa eristyksen jälkeiseen aikaan ja mitä he eivät ainakaan halua? Tutkimme 13–19-vuotiaiden kokemuksia ja löysimme monia terveitä näkökulmia hyvinvointiin: lepoon, liikuntaan ja ihmissuhteisiin.

Parasta ovat toiset ihmiset

Kaikkein raskaimpana korona-ajassa nuoret kokivat eristyksen kavereista. Vaikka sosiaalinen media on onneksi mahdollistanut yhteydenpidon, moni on kaivannut kavereiden fyysistä seuraa. Ihmissuhteet ovat useimmille olleet se voimavara, jolla poikkeuksellisesta ajasta on selvitty. Myös perheet ovat viettäneet enemmän aikaa yhdessä, mikä koettiin enimmäkseen positiivisena ja kaivattuna muutoksena. Tästä kannattaa pitää kiinni myös arjen palattua normaalimmaksi.

Turvataan lepoaika

Yli puolet nuorista kertoo kokeneensa uupumusta siitäkin huolimatta, että etäkoulu ja eristys kotona on ollut vähemmän kiireistä. Korona-aikana nukkumaanmeno on saattanut viivästyä ja toisaalta etäkoulu ilman välitunteja saattoi totuttaa istumaan ruudun ääressä pidempiä aikoja ilman taukoja. Lasten ja nuorten levon ja jaksamisen turvaaminen on aikuisten vastuulla. Häiritsevätkö digilaitteet unta ja lepoa?

Takaisin harrastusten pariin

Nuoria kuormitti eristyksen aikana myös harrastusten keskeytyminen. Osalla heistä arjen rutiinit muuttuivat korona-aikana kehnoon suuntaan. Lähes 70 prosenttia nuorista itse koki, että netissä tuli vietettyä liikaa aikaa.
 
Jos Tiktokin, Youtuben tai Netflixin katselusta on eristyksen aikana tullut pääasiallinen ajanviettotapa koulun jälkeen, arkirytmiin on tärkeää palauttaa säännöllinen liikunta ja muu mukava puuhastelu.

Kysy nuoreltasi

Nuoremme ovat viisaita. Moni heistä haluaa muuttaa omia tottumuksiaan, mutta tarvitsee siinä vanhemman apua. Muutosta kohti hyvinvoivaa arkea kannattaakin lähestyä keskustellen ja kysellen. Kun saat lapsen kertomaan, miten hän on korona-ajan kokenut, olet päässyt hyvään alkuun paremman digiarjen rakentamisessa.

Jutun tiedot perustuvat Pelastakaa Lasten, nuortenmedia Demin, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin, Väestöliiton ja Nuorten mielenterveysseura Yeesin huhtikuun alussa toteuttamaan #mpkorona-kyselyyn, johon vastasi yli 2200 nuorta eri puolilta Suomea.
 
Lisää tukea digivanhemmuuteen löydät osoitteesta pelastakaalapset.fi/mediataitokurssi

Kirjoittaja on Pelastakaa Lasten kehittämispäällikkö ja digitaalisen hyvinvoinnin asiantuntija