Palvelunestohyökkäyksistä tuli pysyvä riesa

Teleoperaattorit torjuvat tehokkaasti palvelunestohyökkäyksiä, mutta myös yritysten ja organisaatioiden on pidettävä tietoturvastaan hyvää huolta. Turvaverkko on kaikkien yhteinen asia. Valitettavasti digitaalisia palveluja lamauttavista iskuista on tullut pysyvä riesa.

Digitaalisia palveluja lamauttavat palvelunestohyökkäykset ovat uutisten kestoaihe. Myös Suomessa olemme joutuneet tottumaan siihen, että yrityksen tai julkisen hallinnon palvelu voi hetkellisesti lakata toimimasta hyökkäyksen vuoksi.

Palvelunestohyökkäys tehdään käytännössä niin, että iskun kohteena olevalle verkkosivulle tai palvelimelle kohdistetaan yhtäaikaisesti niin paljon dataliikennettä, että se tukkeutuu. ”Viime aikoina ovat yleistyneet myös palvelunestohyökkäykset, joissa liikennemäärät ovat pienempiä mutta tarkasti kohdennettuja”, Telian tietoturvapalveluista vastaava johtaja Toni Vartiainen kertoo.

Tarkasti suunnatun iskun kohteena voi olla esimerkiksi verkkopankin tai julkisen palvelun kirjaudu-painike. Kun verkkorikollinen kohdistaa siihen miljoonia klikkauksia sekunnissa, palveluun ei enää pääse.

Hyökkäykset kääntyivät taas kasvuun

Yrityksiin ja julkisen sektorin toimijoihin kohdistuvien palvelunestohyökkäysten taustalla voi olla useita syitä. Niihin liittyy esimerkiksi valtiollisen toimijan poliittisia vaikuttamisyrityksiä. Tekijänä voi olla myös yksittäinen henkilö, joka kantaa kohdetta vastaan kaunaa tai hän haluaa kokeilla teknisiä taitojaan.

Telia on kerännyt pitkään dataa torjumistaan palvelunestohyökkäyksistä. Viime vuonna hyökkäyksiä oli suhteellisen vähän syksyyn saakka, mutta sen jälkeen niiden määrä lähti kovaan kasvuun.

Vartiaisen arvion mukaan kiusanteon varjolla tehdyt iskut ovat viime vuosina vähentyneet. Sen sijaan hyökkäykset huoltovarmuuden kannalta kriittisiin yhtiöihin esimerkiksi pankki-, energia- ja tietoliikennealalla ovat lisääntyneet. 

”Kyse voi olla valtiollisista tahoista, jotka testaavat suomalaisten toimijoiden varautumista ja aiheuttavat tahallaan häiriötä.”

Operaattori torjuu suurimman osan hyökkäyksistä

Telia ja muut operaattorit torjuvat suurimman osan palvelunestohyökkäyksistä jo omassa runkoverkossaan. Se vaatii Vartiaisen mukaan rautaista osaamista ja teknologioiden jatkuvaa kehittämistä, sillä kyberrikolliset keksivät koko ajan uusia keinoja kiertää vanhoja torjuntakeinoja.

”Käytämme teknologioita ja palveluja, joilla hyökkäykset tunnistetaan ja suodatetaan hyökkäykseen käytettyä dataa normaalista tietoliikenteestä.”

Suurella volyymillä tehtyjen hyökkäysten torjunta tapahtuu automaattisesti. Telialla on myös
valmius nopeisiin manuaalisiin vastatoimiin, jos kyse on tarkasti kohdistetusta
hyökkäyksestä.

Omasta tietoturvasta kannattaa huolehtia

Kantarin tekemän tietoturvatutkimuksen mukaan yritysten mielestä suurin
digiturvallisuuteen liittyvä uhkakuva liittyy juuri palvelunestohyökkäyksiin. Niistä ovat
huolissaan etenkin suuryritysten johtohenkilöt.

Tietoturvasta huolehtiminen kuuluu kaikenkokoisille yrityksille. Palvelunestohyökkäyksiä voi ehkäistä parhaiten hankkimalla palveluntarjoajalta käyttötarkoitukseen sopivimmat suojausratkaisut.

Esimerkiksi Telialta löytyy hyökkäysten torjuntaan tehokkaat
verkkosuojapalvelut. ”Niiden kysyntä on kasvanut viime aikoina valtavasti”, Vartiainen sanoo. Hän muistuttaa, että jokainen meistä voi osaltaan vaikeuttaa verkkorikollisten hyökkäyksiä pitämällä huolta kodin ja yrityksen laitteiden tietoturvasta ja ohjelmistojen päivityksistä. Lisäksi kannattaa tarkistaa kaikki verkkoon liitetyt laitteet televisiosta lämpöpumppuihin, että niissä on kunnolliset salasanat.

”Näin rikolliset eivät voi kaapata laitteita ja käyttää niitä hyväkseen verkkohyökkäyksissä.” Turvallisuuden rakentaminen on ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan yhteinen asia. Telialla puhutaan tästä turvallisuutta ylläpitävästä kokonaisuudesta turvaverkkona.