Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Kaikki artikkelit

Lätkähuuma – mistä ihmiset saapuivat juhlimaan kultaleijonia?

4 min

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue voitti MM-kultaa Bratislavassa 26.5.2019 jännittävässä finaalissa Kanadaa vastaan 3-1. Lätkän MM-kultajahdin huipentuma hitsasi suomalaiset kisakatsomoiden ääreen klo 21.15 alkaen. Voiton varmistuttua kansanjoukot ryntäsivät  Mantalle juhlimaan aamun pikkutunneille asti. Osa heistä jatkoi juhlia maanantaina Kaisaniemessä järjestetyssä virallisessa kultajuhlassa, jonne kokoontui myös valtavasti uusia juhlijoita.

Tämän tiedämme jo uutisointien perusteella, mutta tiedämmekö me, mistä ihmiset lähtivät innokkaimmin juhlimaan maailmanmestaruutta? Lähdettiinkö Mantalle ja Kaisaniemeen eri alueilta? Vetikö Kaisaniemen juhlat suomalaiset yhteen ympäri Suomen? Vai keskittyikö juhliminen vain pääkaupunkiseudulle? Entä onko Suomen muissakin kaupungeissa omat "Mantansa", joille keräännyttiin heti finaalipelin jälkeen?

Manta - ensimmäiset spontaanit juhlat

Suurin osa juhlijoista saapui Mantalle sen välittömästä läheisyydestä, mikä lienee luonnollista huomioiden finaalin päättymisajan. Seuraavaksi eniten juhlijoita saapui Sörnäisistä, Kalliosta, Töölöstä ja Otaniemestä. Otaniemi ponnahtaa datasta selkeänä piikkinä ei-keskustan alueelta tulevien joukossa. Autot on selkeästikin jätetty kotiin, koska juhlijoita näyttäisi saapuneen jonkun verran myös junaradan varrelta.

Kuva 1. Mantan kultajuhlat sunnuntaina 26.5.

Kuva 1. Mantan kultajuhlat sunnuntaina 26.5.

Muiden isojen kaupunkien spontaanit kultajuhlat

Helsinki ei ollut ainut kaupunki, jossa lätkäfanit lähtivät liikkeelle heti finaalin ratkettua. Ihmiset ympäri Suomea halusivat joukolla juhlistaa kolmatta miesten jääkiekon maailmanmestaruutta. Muun muassa Oulussa, Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Vaasassa kokoonnuttiin joukolla kaupungin keskustaan. Ainakin suurimmissa kaupungeissa näyttäisi siis olevan oma ”Mantansa”, joille lähdetään juhlimaan suuria urheiluvoittoja.

Kuva 2. Näissä kaupungeissa juhlittiin jääkiekon maailmanmestaruutta kokoontumalla keskustaan sunnuntaina 26.5.
Kuva 2. Näissä kaupungeissa juhlittiin jääkiekon maailmanmestaruutta kokoontumalla keskustaan sunnuntaina 26.5.
 

Kaisaniemi - järjestetty suurjuhla

Kultajuhlat jatkuivat heti finaalipäivän jälkeen järjestetyllä kansanjuhlalla Helsingin Kaisaniemessä. Kaisaniemen juhlijat tulivat pääkaupunkiseudulla erityisesti idästä, toisin kuin Mantan juhlijat. Junaradan vaikutus ei näy yhtä selvästi kuin Mantan juhlien osalta, vaan Kaisaniemeen on saavuttu selvästi sekä muulla julkisella liikenteellä että varmasti myös yksityisautoilla. Otaniemestä saavuttiin sunnuntaina Mantalle sankoin joukoin, mutta Kaisaniemen juhlien osalta kävijämäärä oli Otaniemestä huomattavasti pienempi.

Kaisaniemen kultajuhlat ovat nimensä mukaisesti koko kansan juhlat, sillä juhlijoita saapui ympäri Suomea eikä vain pääkaupunkiseudun alueelta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista juhlijoita saapui erityisesti Tampereelta, Lahdesta, Kouvolasta ja Lappeenrannasta.

Kuva 3. Kaisaniemen kultajuhlan kävijämääräpiikit sekä postinumeroalueet, joilta juhliin saavuttiin.

 

Kuva 4. Kaisaniemen kultajuhlan kävijämääräpiikit sekä kunnat, joista juhliin saavuttiin (pääkaupunkiseudun kunnat jätetty pois).
Kuva 4. Kaisaniemen kultajuhlan kävijämääräpiikit sekä kunnat, joista juhliin saavuttiin (pääkaupunkiseudun kunnat jätetty pois).

Kaisaniemen luvuista on hyvä huomioida Rautatieaseman vaikutus lukuihin. Esimerkiksi Tampereen työmatkapendelöinti vaikuttaa illan lukuihin jonkin verran. Vertasimmekin kultajuhlan tapahtuma-ajan lukuja "tavallisen" maanantain lukuihin ja niihin verrattuna Kaisaniemen juhlien kävijämäärä on ollut 20-kertainen.

Tampere - toiset viralliset kultajuhlat

Tampereen viralliset kultajuhlat järjestettiin kaksi päivää Kaisaniemen juhlien jälkeen. Tampereellakin keräännyttiin sankoin joukoin torille kultajuhlaa varten. Tavalliseen keskiviikkoon verrattuna torijuhlan alueella oli yli kolme kertaa enemmän väkeä (yli 20 000 ihmistä). Tampereen juhlijat saapuivat Tampereen lisäksi sen lähialueilta kuten Ylöjärveltä, Pirkkalasta, Nokialta ja Lempäälästä, mutta myös jotkut innokkaat lähtivät Helsingistäkin jatkamaan kultajuhlintaa.

Tampereen aikagraafista on nähtävissä kävijäpiikki keskiviikon kultajuhlan lisäksi myös heti finaalipelin jälkeen. Tämän perusteella voitaneen sanoa, että Tampereen tori on Tampereen ”Manta”.

Kuva 5. Tampereen kultajuhlan kävijämääräpiikit sekä kunnat, joista juhliin saavuttiin.
Kuva 5. Tampereen kultajuhlan kävijämääräpiikit sekä kunnat, joista juhliin saavuttiin.

Blogin on kirjoittanut Telian Crowd Insights -asiantuntija Tiia Palvimo 

Lue miten tapahtumatoimintaa kehitetään Tampereella Crowd Insights -elävyysindeksin avulla!

Kiinnostuitko väkijoukkojen liikkumisen analytiikasta?

Crowd Insights tarjoaa uudenlaista dataa kaupunkien, yhteisöjen ja yritysten avuksi, jotta ne voivat kehittää nykyisiä ja uusia palveluja.

Lue lisää
Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Crowd Insights
Edellinen artikkeli
Maailman ensimmäinen teollinen 5G-tekoälysovellus syntyi Suomessa – ”Kyllä tässä sisua tarvitaan”
Leevi Pienihäkkisen työpisteeltä löytyvä älykäs ratkaisu on maailman ensimmäinen teollinen ...
Seuraava artikkeli
Sosiaalinen media vai kotisivut? Näistä syistä kannattaa ottaa haltuun molemmat
Mietitkö, tarvitseeko yrityksesi omat kotisivut, vai riittävätkö pelkät somekanavat?