Älykaupunkien menestysresepti: Luovuus, rohkeus ja yhteistyö

BLOGI

Suomessa tehdään hienoa työtä älykaupunkien kehittämisessä, mutta haasteena on siirtyä kokeiluista tuotantoon, kirjoittaa Telian datayksikön johtaja Tapio Levä. Innovaatiotoiminta edellyttää luovuuden lisäksi rohkeutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä innovaattorien ja operatiivisesta toiminnasta vastaavien välillä.

Kaupungit ovat aikamme megatrendien polttopisteessä. Kaupungistuminen, ilmastonmuutos, turvallisuudentunteen rapautuminen ja sosiaalinen eriytyminen aiheuttavat viheliäisiä ongelmia.

Toisaalta ratkaisut näihin ongelmiin kehitetään kaupungeissa. Sitowisen The Smart City Talks -tapahtumassa 9.11.2023 keskusteltiin radikaalista luovuudesta innovaatiotoiminnan mahdollistajana. Uusia ideoita syntyy, kun erilaiset näkökulmat ja osaamiset törmäävät kaupungeissa. Määritelmänsä mukaisesti ideasta tulee kuitenkin innovaatio vasta, kun se otetaan käyttöön kaupallisena tuotteena tai toimintatapana. Miten siirrymme kokeiluista tuotantoon?

Älykaupunkien ytimessä on datan hyödyntämisen arkipäiväistyminen

Olennaisimpana trendinä älykaupungeissa on datan hyödyntämisen arkipäiväistyminen. Dataa on pitkään käytetty esimerkiksi strategisessa kaupunki- ja liikennesuunnittelussa. Silloin datan hyödyntäminen on usein ollut asiantuntijavetoista eli käytännössä harvojen analyytikoiden käsissä.

Merkittävämpi tuottavuusloikka saavutetaan, kun data otetaan päivittäiseen operatiiviseen käyttöön joko tuomalla se ohjaamaan jokaisen kenttätyöntekijän päivittäistä työtä tai yhä useammin automatisoimalla toimintaa algoritmien ja tekoälyn avulla. Hyvänä esimerkkinä tästä on ruokalähettien ja pakettilogistiikan reittioptimointi tai aurauskaluston ja jätehuollon ohjaaminen tarvepohjaisesti.

Reaaliaikainen data on avainasemassa myös ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Kaupunkien kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita voidaan tukea opastamalla bussikuskeja taloudellisempaan ajotapaan, optimoimalla liikennejärjestelmää väkijoukkojen liikkumisdatalla tehokkaampaan ja vähähiilisempään suuntaan ja tuomalla lisää älyä kaukolämmityksen ohjaukseen. Datan lisääntyvällä käytöllä on toki oma hiilijalanjälkensä, jota voidaan kuitenkin pienentää ottamalla datakeskusten hukkalämpö hyötykäyttöön kaukolämmityksessä.

5G ja IoT mahdollistavat reaaliaikaisen datan hyödyntämisen

Teknologisesti tämä tarkoittaa sitä, että dataa kerätään entistä laaja-alaisemmin erilaisilla IoT-sensoreilla, kuten videoanalytiikkaa tekevillä kameroilla, liikennemäärälaskureilla, sähkö- ja vesimittareilla, kiinteistöjen olosuhdesensoreilla tai jäteastioiden ja likakaivojen täyttöasteen tunnistimilla. Reaaliaikaisen analytiikan keskiössä on 5G-verkko, joka mahdollistaa nopeat yhteydet, pienemmän viiveen ja valtavan määrän yhdistettäviä laitteita.

Kun kriittinen infra yhdistetään verkkoon, on entistä tärkeämpää, että data säilytetään ja siirretään turvallisesti, laitteiden ja palveluiden tietoturva on kunnossa ja kriittiset palvelut toimivat tarvittaessa rajat kiinni -tilanteissa. Tähän tarvitaan luotettavia ja vastuullisia yhteyksiä – Turvaverkkoa.

Turvallisuus on myös tunnetta.  Fyysisen tietoturvan lisäksi korostuu luottamuksen merkitys. Mis- ja disinformaation aikakausi edellyttää kaupunkilaisilta medialukutaitoa. Palveluntarjoajien – niin julkisten kuin yksityisten – on kannettava vastuunsa ottamalla käyttöön eri toimijoiden vahva tunnistaminen ja sisällön oikeellisuuden varmistaminen.

Älykaupunkien haasteena on kokeilujen tuotannollistaminen

Suomalaiset kaupungit tekevät hienoa työtä älykaupunkien kehittämisessä. Tästä osoituksena Helsinki saavutti kahdeksannen sijan 141 kaupunkia kattavassa IMD Smart City Index 2023 -vertailussa. Tampere puolestaan voitti juuri ykköspalkinnon Barcelona Smart City Expo World Congress -tapahtuman palkintogaalassa mahdollistavien teknologioiden kategoriassa.

Kaupunkimme näkevät itsensä innovaatiotoiminnan alustoina. Kaupunkilaisten monimuotoisuus, koulutus- ja tutkimusfasiliteetit ja kaupunkiympäristö elävänä laboratoriona mahdollistavat luovuuden ja ketterät kokeilut. Kaupungeilla on usein Helsingin Forum Viriumin kaltainen innovaatio-organisaatio, jonka tehtävänä on koordinoida tutkimuslaitosten ja yritysten tekemää innovaatiotoimintaa.

Kaupunkien innovaatiotoiminta tuottaakin hienoja kokeiluja. Valitettavan harvoin kokeilut johtavat kuitenkaan laajamittaiseen tuotannolliseen käyttöön. Ongelmia aiheuttaa erityisesti innovaatiotoiminnan projektiluontoisuus ja sen heikko kytkentä kaupunkien eri toimialojen ydintoimintaan ja rahoitukseen. Innovaattoreiden hypätessä rahoituksen päätyttyä seuraavaan projektiin kukaan ei ota vastuulleen kokeilun tulosten pitkäjänteistä jalkauttamista osaksi vakiintunutta toimintaa.

Todelliset datapohjaiset innovaatiot edellyttäisivät lisäksi kaupungin eri toiminteiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Esimerkiksi kaupunkilaisten ohjaaminen terveyttä, hyvinvointia ja ilmastotavoitteita edistävään aktiivisempien kulkumuotojen valintaan vaatii yhteistyötä niin liikenne- ja aluesuunnittelun, joukkoliikenteen operoijan, terveyspalveluiden kuin liikuntatoimen kesken. Tämä puolestaan edellyttää laadukasta dataa, jota yhdistellään ja hyödynnetään uusilla tavoilla.

Myös kaupunkilaiset – palveluiden loppukäyttäjät – voi osallistaa aktiivisesti. Itse tuotin elokuussa Helsingin kaupungin pyöräteiden kuntokartoituksessa videokuvaa kotisaareni Laajasalon pyöräteistä pelillistämistä hyödyntävän Crowdsorsa-sovelluksen avulla. Mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti omaan päivittäiseen elinympäristöön on vahva kannustin, jota kaupungit osaavat enenevässä määrin myös hyödyntää.

Todellinen innovaatiotyö edellyttää rohkeutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä

Kuten kaikki Smart City Talks -tapahtuman keskustelijat, minäkin vannon asiakastarvelähtöiseen uusien palveluiden kehittämiseen. Innovaatiotoiminnassa onkin oleellista validoida mahdollisimman tehokkaasti todellinen asiakastarve ja sen ratkaisemisen kaupallinen kannattavuus. Projektit ovat tähän oiva työkalu.

Projektimainen innovaatiotoiminta nopeine kokeiluineen on kuitenkin turhaa pöhinää ilman pitkäjänteistä ja systemaattista jalkauttamista osaksi arkea. Innovaatiotoiminta pitäisikin nähdä projektien sijaan prosessina, joka suodattaa hyvät ideat huonoista ja panostaa erityisesti hyvien ideoiden tuotannollistamiseen innovaatioiksi. Hyvänä polkuna on kehittää ideasta innovaatio siirtymällä yksittäisestä pilotista monistettavan konseptin kautta tuotteistettuun palveluun – koko ajan asiakastarve ja liiketoiminnallinen kannattavuus mielessä pitäen.

Telialla dataan ja tekoälyyn liittyvien uusien palveluiden innovointi on keskitetty toisaalta globaaliin uuden liiketoiminnan yksikköön Division X:ään ja toisaalta 5G-kehitysohjelmaan. Näissä näkyy hyvin teknologian ja markkinoiden kypsyminen: kun alkuvaiheessa tehtiin enemmän nopeita teknologia- ja markkinointivetoisia kokeiluja, nyt painopiste on siirtynyt tuotteistettujen palveluiden kehittämiseen ja myymiseen. Samalla kartoitamme koko ajan uusia mahdollisuuksia suhteellisesti pienemmällä painoarvolla.

Samanlainen kehityskaari olisi tärkeä myös kaupunkien innovaatiotoiminnassa. Kaupungit ja muut julkiset toimijat ovat itse merkittäviä palveluntuottajia niin liikenteen, kaupunkikehityksen, terveydenhuollon kuin vaikkapa koulutuksen osalta. Siksi niiden ei pitäisi jäädä vain kokeilujen mahdollistajiksi vaan investoida aktiivisesti innovaatiotoiminnan loppupäähän toimimalla joko palveluntarjoajina tai kärkiasiakkaina.

Loppupeleissä kysymys on kuitenkin luovuudesta, rohkeudesta ja yhteistyöstä.

Tapio Levä
Datayksikön johtaja, Telia