Takaisin

Älynväläys kirjelaatikossa

Postin prosessijohtaja Sami Reponen kävi ensimmäisenä kokeilemassa uuden älykirjelaatikon toimivuutta.

Uusi NB-IoT-älykirjelaatikko varoittaa heti, kun laatikko alkaa täyttyä ja säästää kuljettajan myös turhalta reissulta, jos laatikko on tyhjä.

Maailmalla on jo älykirjelaatikoita, mutta Postin, Telian ja RD Velhon yhteistyön tulos on tiettävästi maailman ensimmäinen laatikko, jossa käytetään uutta narrowband-verkkoteknologiaa. Se on siis yksi esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things) ilmentymä.

NB-IoT on kansainvälinen verkkoteknologia, jolla voi kytkeä suurenkin määrän laitteita verkkoon edullisesti ja luotettavasti, ja data on reaaliaikaista. NB-IoTiin ovat sitoutuneet maailman suurimmat tietoliikenneyritykset, kuten Ericsson, Samsung, Huawei, Intel, Nokia ja Telia.

”Haluamme tällä juuri aloitetulla pilottihankkeella napata tuoreeltaan kiinni NB-IoTiin. Seuraamme tiiviisti digitalisaation uusinta kehitystä ja olemme ketteriä toimimaan. Nyt katsomme, mitä oppia saamme älykirjelaatikoista. Pilotti ennen kaikkea testaa NB-IoT-verkkoa, johon voi tulevaisuudessa liittää monenlaisia ominaisuuksia”, sanoo prosessijohtaja Sami Reponen Postin tuotannosta.

Tuoreessa pilottihankkeessa on mukana aluksi viisi älykirjelaatikkoa Helsingissä ja Oulussa. Niitä ei erota muista kirjelaatikoista – sensorit on asennettu nykyisiin laatikoihin, eikä niissä ole leimaa tai lappua kertomassa lisä-älystä. Kaikkiaan postilla on 5 140 kirjelaatikkoa ympäri maata.

”Telia on tähän pilottiin loistava kumppani. Sillä tulee olemaan koko maan kattava narrowband-verkko, joten voimme tuoda uusia palveluja koko kansan saataville”, Reponen kiittelee.

 

Luukku auki, tieto puhelimeen

Joka kerta kun pilottikirjelaatikon luukku aukeaa, NB-IoT-sensorit reagoivat. Ne kertovat reaaliajassa, kun kirjeitä tai kortteja tipahtaa laatikon uumeniin ja mihin aikaan tai alkaako kirjelaatikko olla täynnä. Sensorit myös hälyttävät, jos joku on käynyt tihutöissä.

Kirjesalaisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Postia ei skannata eikä kuvata.

”Kun päivitys näkyi ensimmäistä kertaa omalla kännykälläni, olin kahvitauolla työmatkalla Varkaudesta Helsinkiin. Oli se aika sykähdyttävä tilanne, varsinkin kun ajattelin, että mitä kaikkea tällainen reaaliaikainen seuranta meille jatkossa mahdollistaakaan”, sanoo Reponen.

Jatkossa tieto pyritään välittämään myös kuskien omiin laitteisiin.

”Jos esimerkiksi laatikon tyhjennysaika on kello 14 ja jakajien postimobiiliin tulee tieto, että luukku ei ole tänään heilahtanut, niin turha siihen on käyttää aikaa ja kilometrejä.”

Kun osoitteellisia lähetyksiä on vuosittain miljardi ja paketteja 35 miljoonaa, ei ole yhdentekevää, millä tavoin Posti pystyy seuraamaan niiden kulkua.

”Tieto säästää luontoa ja rahaa. Jos jokaisen Postin kautta kulkevan lähetyksen käsittelyyn käytettäisiin sekunti enemmän työaikaa päivässä kuin nyt, kulut kasvaisivat 13 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos säästämme puolikin minuuttia työaikaa kirjelaatikolla käymisestä, siitä kertyy iso raha.”

Reaaliaikainen tieto kiinnostaa pilotissa eniten Postia.

”Näemme heti, jos jotakin jätetään tekemättä tai meille sattuu virhe. Ehdimme korjata sen ennen kuin asiakkaalle tulee harmia.”

Esimerkiksi jakaja on helppo hälyttää takaisin, jos hän on tyhjentänyt kirjelaatikon viisi minuuttia liian aikaisin ja joku onkin vielä sen jälkeen vienyt laatikkoon postia. Ruuhka-aikoina, kuten jouluna, ystävänpäivänä ja pääsiäisenä on tärkeää saada tietoa, missä kirjelaatikot alkavat täyttyä. Vakiokierros ei ole tuolloin välttämättä se järkevin tyhjennysreitti. Pilotilla haetaan myös apua logistiikkavirtojen hallintaan.

 

Hyötyä ”maapallon ympäri -kilometreistä”

Postilla on eri puolilla maata 3 300 ajoneuvoa, joiden kilometreistä kertyy päivässä yli kuusi kertaa maapallon ympärys. Sen lisäksi rekat sahaavat Suomen teillä päivittäin neljä ja puoli kertaa maailman ympäri.

”Näillä kilometrimäärillä meitä kiinnostaa kovasti, mitä muuta voimme tehdä kuin ajaa autoa. Mihin kaikkeen autoissa olevaa dataa voi hyödyntää?”  

Jatkossa älykirjelaatikkojen sensorin tiedot on tarkoitus yhdistää suoraan Postin raportointijärjestelmään. ”Tavoitteena on, että jokainen kuski saa tietoa 24/7 ja voimme seurata myös keskitetysti, miten posti liikkuu reaaliajassa”, Reponen sanoo.

Entä mitä Posti aikoo näiden ensimmäisten askelten jälkeen?

”Puheissa on jo nyt villejä ajatuksia. Tulevaisuuden älykkään kaupungin kirjelaatikoistahan voisi vaikka nähdä päivän sään tai niitä pystyisi käyttämään markkinointipintana – tai miksei vaikka 5 G -tukiasemina. Tulevaisuus on mahdollisuuksia ja yllätyksiä täynnä. Nyt Posti jo kuvaa routavaurioita ja liikennemerkkejä samalla kun kuljetamme postia halki maan. Meillä Postissa porukka on innoissaan kaikesta uudesta.”

Palvelujen ekologisuus lisääntyy Reposen mukaan entisestään, kun kaikki posti ja kuljetuksen tarpeet nähdään reaaliaikaisesti ja reitit pystytään optimoimaan niiden mukaan. Mutta ykkösenä säilyy silti Postin perusidea: ihmisten pitää saada postinsa ajallaan.

”Olen luvannut Varkaudessa asuvalle äidillenikin, että voit kaikessa rauhassa tilata postin kautta lähetyksiä ja lähettää kortteja ja kirjeitä. Tuomme ja viemme ne joka ikisenä päivänä sovitusti ehjänä perille oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Ja äidille annetut lupaukset on syytä pitää”, prosessijohtaja Reponen hymyilee.

 

Seuraamme, kuinka älypostilaatikko-pilotti kehittyy. Seuraavaksi kerromme pilotin kuulumisia ystävänpäivän (14.2.) tienoilla, jolloin on yksi vuoden huippuhetkistä postilähetyksissä.

 

Teksti: Marjo Vuorinen



 

Artikkelin aihealueet

Internet of things Digitalisaatio
Lisää samasta aiheesta
Teollinen internet vuosimallia 1997 – metsäkoneyhtiö Ponsse on tiennyt IoT:n menestysreseptin jo 20 vuotta
Suuri älykaupunkiseikkailu 2021
Käsityönä Suomessa veistettyjen luksusveneiden ytimestä löytyy ainutlaatuista teknologiaa – data pelastaa pulaan joutuneen purjehtijan
Sähköyhtiön innovaatio edistää sähkön tuotannon omavaraisuutta Suomessa – kuluttajat yhä isommassa roolissa energiamarkkinoilla
Euroopan suurin teollinen älykaupunki on kätketty Kokkolaan – näin miljardimahti on turvattu
Sonerasta tuli Telia – mistä konserni tunnetaan maailmalla?
Telia IoT Symposium: Mihin ekosysteemeitä tarvitaan?
Digitalist IoT Forum: Innovaatiotarinan kertominen on tehokasta markkinointia
Edellinen artikkeli
Kolme syytä jumittua paperisopimuksiin
On monta veruketta vältellä digitaalisen allekirjoituksen käyttöä. Telian myyntijohtaja Kari ...
Seuraava artikkeli
Nysse tulee - Tampere etsii ihmisvirroista sujuvuutta joukkoliikenteeseen
Tampereesta tehdään Suomen älykkäintä kaupunkia.