Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Uusimmat artikkelit

"Uusi munuainen pelasti elämäni"

Kun Kirsi Rajasuo sai uuden munuaisen 13 vuotta sitten, hän jaksoi kävellä ilman hengenahdistusta ja viettää muutoinkin normaalia elämää ensimmäistä kertaa sitten teinivuosien.

Pielavedellä asuva 47-vuotias Kirsi Rajasuo sai kolmetoista vuotta sitten uuden munuaisen – ja sen myötä uuden elämän. Parhaillaan yli 500 ihmistä Suomessa odottaa elinsiirtoa. Rajasuo kannustaakin kaikkia laatimaan elinluovutustahdon. Kerromme, kuinka voit tehdä sen kätevästi netissä.

Kun Kirsi Rajasuo oli 17-vuotias, hän sairastui munuaiskerästulehdukseen. Munuaiset eivät enää poistaneet tehokkaasti kuona-aineita elimistöstä. Ruokavalio ja lääkkeet auttoivat silti pitkään pitämään oireet hallinnassa.

Merkittävä romahdus munuaisten toiminnassa ja sen myötä Rajasuon kunnossa tapahtui vuonna 2003, kun hän oli 33-vuotias.

”Pahoinvointi ja väsymys vaivasivat joka päivä ja vaikeuttivat arkielämääni. Munuaisen kyky poistaa kuona-aineita oli entisestään heikentynyt, ja hemoglobiiniarvot laskivat. Tässä vaiheessa olin munuaissairauden takia kulkenut kuin puolivaloilla koko aikuisikäni. Ilman uutta munuaista en olisi selvinnyt”, Rajasuo kertoo.

Hän ei pystynyt tekemään muuta kuin käymään töissä ja nukkumaan.

”Tyttäreni oli silloin 12-vuotias. Hän pelkäsi kovasti, että äiti kuolee”, Rajasuo muistelee.

Tieto uudesta munuaisesta aamulla, iltapäivällä leikkaussaliin

Rajasuo aloitti dialyysihoidot huhtikuussa 2004. Hän teki hoitoja itselleen kuusi kertaa päivässä kotona. Kesäkuussa hän pääsi munuaissiirtojonoon.
Kaksi kuukautta myöhemmin, eräänä elokuisena aamuna, Rajasuon puhelin soi. Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kerrottiin, että sopiva munuainen odotti Helsingissä.

”Lähdin siltä istumalta kipin kapin liikkeelle. Pistäydyin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, jossa oma lääkärini varmisti, että kuntoni kestää munuaisensiirron. Sitten lensin Helsinkiin, ja jo iltapäivällä minut vietiin leikkaussaliin.”

Kiire johtui siitä, että munuainen on korkeintaan 40 tunnin ajan siirtokelpoinen sen jälkeen, kun se on irrotettu aivokuolleen tai vainajan elimistöstä.

Leikkaus sujui hyvin. Raskaan hylkimisenestolääkityksen vuoksi Rajasuo vietti sairaalassa useamman viikon. Olo oli sumuinen. Sen jälkeen hän toipui vauhdikkaasti.  

Normaali elämä tuntui hämmentävältä

”Tuntui hämmentävältä voida hyvin. Jaksoin kävellä ilman hengenahdistusta ja viettää muutoinkin normaalia elämää ensimmäistä kertaa sitten teinivuosien.”

Hyvä olo on pysynyt jo 13 vuoden ajan. ”Uusi munuainen toimii loistavasti.”

Kirsi Rajasuo kannustaa tekemään elinluovutustahdon. Se on ihmisen oma näkemys siitä, saako hänen elimiään, kudoksiaan ja solujaan käyttää hänen kuolemansa jälkeen muiden ihmisten sairauksien tai vammojen hoidossa.

”On tärkeää, että jokainen suomalainen tekee elinluovutustahdon. Itselläni oli hyvä tuuri, kun jouduin odottamaan uutta munuaista vain pari kuukautta. 2000-luvun alussa elinsiirtojonot eivät olleet yhtä pitkiä kuin nykyisin.”

Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula

Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa kertoo, että joka vuosi elinsiirron odottajista 5–10 prosenttia kuolee, koska sopivaa siirrännäistä ei ole saatavilla tai sitä ei saada ajoissa.

”Usein tilanteet ovat niin kiireellisiä, että terveydentila pettää, jos sopivaa elintä ei löydy parissa päivässä”, Inomaa sanoo.
 
Suomessa tehdään vuosittain 250–300 munuaisensiirtoa. Maksansiirtoja tehdään 60, sydämensiirtoja 20 ja keuhkonsiirtoja 15–20 joka vuosi. ”Munuaista jonottaa tälläkin hetkellä 350 ihmistä”, Inomaa kertoo.

Inomaan mukaan kirkkaasti suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti elinluovutukseen. ”Pullonkaulaksi saattaa silti muodostua omaisten epätietoisuus vainajan tahdosta.”

Lain mukaan vainaja on lähtökohtaisesti elinluovuttaja

Jos ihminen ei eläessään selkeästi ilmaise, suostuuko hän elintensä luovuttamiseen, lain mukaan vainaja on lähtökohtaisesti elinluovuttaja.

Lääkärit keskustelevat asiasta lähiomaisten kanssa. Jos omaiset eivät tiedä vainajan tahtoa, yleensä yhteisymmärryksessä sovitaan, että vainaja on elinluovuttaja. Lääkärit eivät kuitenkaan pakota omaisia luovuttamaan elimiä, jos vainajan tahtoa ei tiedetä ja omaiset vastustavat kovasti luovutusta.

Luovutustahdon laatiminen hyvissä ajoin nopeuttaa päätöstä elinten luovuttamisesta.

”Pikainen päätös elinsiirrosta saattaa olla ratkaisevaa siinä, että jonkun henki säästyy. Onkin tärkeää, että kirjallisen tahdonilmaisun laatimisen lisäksi ihminen myös kertoo suullisesti omaisilleen, suostuuko hän elinluovutukseen”, Petri Inomaa sanoo.

Hoitotahdon laatiminen voi lieventää omaisten ahdistusta

Elinluovutustahdon lisäksi myös hoitotahdon laatiminen on tärkeää. Siten voit varmistaa, että toiveesi otetaan huomioon hoidossa silloin, kun et pysty enää kertomaan niitä. Tällainen tilanne voi syntyä, jos olet esimerkiksi tajuton, dementoitunut tai et jostakin muusta syystä kykene kertomaan tahtoasi.

Hoitotahto vähentää läheisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa lääkärien työtä.

Kirjallista tai suullista hoitotahtoasi pitää noudattaa, jos ei ole perusteltua syytä olettaa, että tahtosi olisi muuttunut.

Laadi elinluovutus- ja hoitotahto näppärästi netissä

Elämä on arvaamatonta, joten elinluovutus- ja hoitotahdon laatiminen on viisasta, vaikka olisit nuori ja hyvissä voimissa. Nyt voit laatia ja tallentaa tahtosi kätevästi digitaaliseen muotoon netissä omakanta.fi-sivustolla. Digitaalisena se myös säilyy paremmin kuin paperilla.

Omakanta on kansalaisten verkkopalvelu, jossa voit tarkastella terveydenhuollon henkilökunnan kirjaamia resepti- ja terveystietojasi. Omakannassa voit myös hallita terveystietojesi luovutukseen liittyviä suostumuksia ja kieltoja.

Näin tallennat elinluovutus- ja hoitotahtosi digitaalisesti:
  1. Mene nettiin sivustolle www.omakanta.fi.
  2. Klikkaa linkistä ”kirjaudu Omakantaan”.
  3. Tunnistaudu Mobiilivarmenteella, pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla.
  4. Olet nyt omilla Omakanta-sivuillasi, joita eivät ulkopuoliset pääse tarkastelemaan. Klikkaa vasemmasta palkista ”tahdonilmaisut”.
  5. Sivustolla näkyy kaksi linkkiä: ”elinluovutustahto” ja ”hoitotahto”. Näistä linkeistä pääset tallentamaan oman tahtosi digitaaliseen muotoon.

Elinluovutustahdon voit kertoa laittamalla ruksin jompaankumpaan näistä vaihtoehdoista:
”Kyllä. Luovutan elimeni ja kudokseni elinsiirtoon kuolemani jälkeen.”
”Ei. En luovuta elimiäni tai kudoksiani elinsiirtoon kuolemani jälkeen.”

Hoitotahdon puolestaan voit kirjoittaa tekstikenttään omin sanoin.

Kun olet painanut tallenna-nappia, näkemyksesi tallentuvat Potilastiedon arkistoon, jota terveydenhuollon työntekijät käyttävät. Potilastiedon arkisto ei ole kuitenkaan vielä käytössä kaikissa Suomen terveydenhuollon yksiköissä, vaan sen käyttö laajenee vähitellen. Siksi sinun kannattaa tulostaa tahdonilmaisusi ja viedä se omalle lääkärillesi.

Jos olet epävarma siitä, millaisia asioita hoitotahtoon voi kirjata, kysy neuvoa lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta.

Voit kirjautua Omakanta-sivustolle Mobiilivarmenteella

Voit kirjautua Omakanta-sivustolle näppärästi Mobiilivarmenteella, joka on sähköinen henkilöllisyystodistus. Se on puhelimen SIM-kortilla sijaitseva tunniste, jonka avulla voit kirjautua lukuisiin eri verkkopalveluihin ja hoitaa henkilökohtaisia asioita netissä. Vain yksi tunnusluku riittää eli Mobiilivarmenne on erittäin helppokäyttöinen.

Voit ottaa varmenteen käyttöön oman operaattorisi nettisivustolla tai myymälässä.

Teksti: Milla Rautiainen

Lisää samasta aihealueesta

Mobiilivarmenne
Lisää samasta aiheesta
Sähköisiä vaaleja saadaan vielä odottaa
Lääkekopteri on digiapteekkarin toivelistalla
Virosta tuli tärkeä identiteettiherätys
Rajat auki Areenan ohjelmille
Näin meistä tuli verkkotunnistamisen mestareita
”Söin oikealla kädellä ja tullasin vasemmalla”
Isännöitsijän digitaalinen duunipäivä
Sirukortit suljettiin Virossa – nyt toimii vain Mobiilivarmenne
Edellinen artikkeli
Lääkekopteri on digiapteekkarin toivelistalla
Apteekkari Marjo Rajamäki palvelee sodankyläläisiä sekä kivijalkaliikkeessä että verkossa. ...
Seuraava artikkeli
Virosta tuli tärkeä identiteettiherätys
Jopa 750 000 sähköistä henkilökorttia jouduttiin sulkemaan muutama viikko sitten Virossa ...