Monesti huijausviesteissä on kirjoitusvirheitä ja huonoa kieliasua, mutta ei aina. Huijaustekstiviesteissä lähettäjä esittää usein tunnettuja yrityksiä tai julkishallinnon tahoja. Tietynlaiset uhkaukset kuuluvat myös huijausviestien sisältöön.

Huijaustekstiviestissä on yleensä linkki jollekin sivustolle, joka ei ole kuitenkaan kyseisen yrityksen sivusto vaan tekaistu sivu, jossa saattaa olla virus. Vältä siis sivulle siirtymistä linkistä ja kirjoita sivun osoite itse nettiselaimeen. Tällä varmistat päätyväsi oikealle sivulle. Jos kuitenkin painat linkkiä ja käytössäsi on tietoturvaohjelma, kuten Telia Turvapaketti, sivun aukeaminen estetään.

Meiltä lähetetyt viestit, kuten asetusviestit, tulevat lyhytnumerosta 15445 ja ne eivät ole huijausviestejä.

Huijaussähköposteissa on samoja piirteitä kuin huijaustekstiviesteissä. Niissä voi olla aidon näköisiä tunnettujen yritysten logoja sekä linkkejä. Linkkien tarkoitus on saada henkilö menemään huijaussivustolle ja kirjaamaan sinne tietoja itsestään, kuten pankkitunnuksia tai muita salasanoja. Näitä tietoja huijarit käyttävät hyväkseen. Yleensä kirjoitusvirheet paljastavat sivuston olevan jonkin muun, kuin väitetyn yrityksen.

Jos olet vahingossa antanut yksilöiviä tietoja huijaussivustolle, toimi nopeasti. Ota välittömästi yhteyttä pankkiin pankki- ja luottokorttitietojen luovuttamisten osalta. Kerro asiasta myös Poliisille ja Kyberturvallisuuskeskukseen sekä operaattorillesi.

Jos saat Telian nimissä kirjoitetun huijausviestin, voit ilmoittaa siitä meille osoitteeseen abuse@telia.fi.

Väärennettyjä verkkosivuja on viime aikoina onnistuttu saamaan myös hakukoneiden (esim. Google) hakutulosten kärkeen. Sen vuoksi erityisesti pankkiasioinnissa onkin tärkeää, ettei verkkopankkiin siirryttäisi hakukoneen tai viestin linkin kautta. Kirjoita aina itse verkkopankin osoite selaimen osoiteriville. Telia Turvapaketti varoittaa sinua, jos sivusto ei ole oikea pankin sivusto.

Seuraamme tietoturvaongelmia ja valvomme haittaliikennettä. Emme kyttää kenenkään tekemisiä, vaan olemme huolissamme haittaliikenteestä ja estämme rikollisten toiminnan jatkumista.

Huijauspuheluita tulee sekä kotimaisista että ulkomaisista numeroista. Soittoon vastaaminen ei ole itsessään vaarallista, mutta henkilökohtaisten tietojen luovutus on. Mikään tietoturvapalvelu ei auta, jos puhelimitse luovutetaan henkilö- tai tunnustietoja.

Joissain tapauksissa soittaja voi esiintyä teknisenä tukena ja sanoo haluavansa auttaa tietokoneesi kanssa tai muuta vastaavaa. Soittaja puhuu yleensä englantia tai huonoa suomea. Soittaja voi esimerkiksi esittäytyä Microsoftin edustajana ja kertoa, että tietokoneellasi on virus, joka on tullut Facebookin kautta. Hän haluaa päästä etäyhteydellä tietokoneellesi ja sitä kautta päästä käsiksi tietoihisi ja asentaa haittaohjelmia. Etäyhteyden kautta tapahtuvissa asennuksissa tietoturvaohjelmista ei ole juurikaan apua.

Spoofing-puhelut

Huijari voi soittaa myös teknisesti väärennetyllä numerolla. Puhelinnumero voi olla Matti Meikäläisen numero Porvoosta, mutta oikeasti se tulee muualta, jopa ulkomailta. Puhelua ei oikeasti soiteta kyseisestä numerosta ja myös ulkomaan numeroita on käytetty huijauksissa. Traficom seuraa tilannetta ja tarvittaessa suosittelee operaattoreille toimenpiteitä tehtäväksi.

Kattava ja helppokäyttöinen Telia Turvapaketti ehkäisee nettiselaimella vaarallisten sivustojen avaamisen. Turvapaketti suojaa tehokkaasti viruksilta ja haittaohjelmilta.

Voit asettaa puhelimella estoja tietyistä numeroista tuleville viesteille ja puheluille lisäämällä ne estolistalle. Telia Helppi opastaa, jos kaipaat apua puhelimen käytössä.

Sähköpostissa kannattaa käyttää roskapostisuodattimia, jos roskapostia tulee ja haluat niistä eroon. Myös me operaattorina suodatamme sähköpostiliikennettä Traficomin suositusten ja määräysten mukaisesti.

Voit ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle tietoturvaloukkauksesta, jos päästät vahingossa huijarin laitteellesi.