Huijausviestejä tulee vastaan sähköposteissa ja tekstiviesteissä sekä puheluissa. Erityisen paljon niitä on liikkeellä sosiaalisessa mediassa. Telia Turvapaketilla suojaat asiointiasi ja vähennät riskiäsi joutua huijauksen uhriksi, mutta huomioi omassa toiminnassa myös nämä pääsäännöt:
- Älä anna yksityisiä henkilötietojasi kenellekään tai mihinkään, jos asia hiemankin epäilyttää.
- Älä avaa epäilyttävien sivujen linkkejä tai vastaa huijausviesteihin.
- Älä soita huijausnumeroksi epäilemääsi numeroon takaisin, koska se voi koitua kalliiksi.
Viranomaiset eivät koskaan pyydä luovuttamaan tunnuksiasi tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostitse. Huijarit voivat vedota tarvitsevansa tunnuksiasi esimerkiksi tietojesi päivittämiseen ja varsinkin puheluissa huijarit painottavat asian kiireyttä, eli pyrkivät luomaan painetta.
Tietojenkalastelua tapahtuu jatkuvasti ja se on huijauksista yleisin. Tietojenkalastelun tarkoituksena on saada palveluiden käyttäjä- ja salasanatietoja rikollisten käyttöön tai pimeille markkinoille jälleenmyyntiin. Tietojenkalastelua kohdistuu pankki- ja luottokorttitietoihin ja -tunnuksiin, palveluiden käyttäjätunnuksiin ja salasanoihin. Myös henkilötietoja, kuten osoitetietoja ja henkilötunnuksia voidaan yrittää kalastella.
Toisinaan liikkeellä on myös huijauslaskuja, joissa huijari pyrkii tekeytymään aidoksi yritykseksi. Jos et ole varma, onko saamasi lasku oikeasti meiltä vai ei, otathan yhteyttä asiakaspalveluumme. Älä käytä laskun yhteydessä olevia linkkejä, yhteystietoja tai liitteitä, ennen kuin tiedät että lasku aito.
Tästä artikkelista löydät suuntaa-antavia ohjeita siihen, mistä tunnistat huijausviestin tai -puhelun.
Monesti huijausviesteissä on kirjoitusvirheitä ja huonoa kieliasua, mutta ei aina. Huijaustekstiviesteissä lähettäjä esittää usein tunnettuja yrityksiä tai julkishallinnon tahoja. Tietynlaiset uhkaukset kuuluvat myös huijausviestien sisältöön.
Huijaustekstiviestissä on yleensä linkki jollekin sivustolle, joka ei ole kuitenkaan kyseisen yrityksen sivusto vaan tekaistu sivu, jossa saattaa olla virus. Vältä siis sivulle siirtymistä linkistä ja kirjoita sivun osoite itse nettiselaimeen. Tällä varmistat päätyväsi oikealle sivulle. Jos kuitenkin painat linkkiä ja käytössäsi on tietoturvaohjelma, kuten Telia Turvapaketti, sivun aukeaminen estetään.
Meiltä lähetetyt viestit, kuten asetusviestit, tulevat lyhytnumerosta 15445 ja ne eivät ole huijausviestejä.
Huijaussähköposteissa on samoja piirteitä kuin huijaustekstiviesteissä. Niissä voi olla aidon näköisiä tunnettujen yritysten logoja sekä linkkejä. Linkkien tarkoitus on saada henkilö menemään huijaussivustolle ja kirjaamaan sinne tietoja itsestään, kuten pankkitunnuksia tai muita salasanoja. Näitä tietoja huijarit käyttävät hyväkseen. Yleensä kirjoitusvirheet paljastavat sivuston olevan jonkin muun, kuin väitetyn yrityksen.
Jos olet vahingossa antanut yksilöiviä tietoja huijaussivustolle, toimi nopeasti. Ota välittömästi yhteyttä pankkiin pankki- ja luottokorttitietojen luovuttamisten osalta. Kerro asiasta myös Poliisille ja Kyberturvallisuuskeskukseen sekä operaattorillesi.
Jos saat Telian nimissä kirjoitetun huijausviestin, voit ilmoittaa siitä meille osoitteeseen abuse@telia.fi.
Väärennettyjä verkkosivuja on viime aikoina onnistuttu saamaan myös hakukoneiden (esim. Google) hakutulosten kärkeen. Sen vuoksi erityisesti pankkiasioinnissa onkin tärkeää, ettei verkkopankkiin siirryttäisi hakukoneen tai viestin linkin kautta. Kirjoita aina itse verkkopankin osoite selaimen osoiteriville. Telia Turvapaketti varoittaa sinua, jos sivusto ei ole oikea pankin sivusto.
Seuraamme tietoturvaongelmia ja valvomme haittaliikennettä. Emme kyttää kenenkään tekemisiä, vaan olemme huolissamme haittaliikenteestä ja estämme rikollisten toiminnan jatkumista.
Huijauspuheluita tulee sekä kotimaisista että ulkomaisista numeroista. Soittoon vastaaminen ei ole itsessään vaarallista, mutta henkilökohtaisten tietojen luovutus on. Mikään tietoturvapalvelu ei auta, jos puhelimitse luovutetaan henkilö- tai tunnustietoja.
Joissain tapauksissa soittaja voi esiintyä teknisenä tukena ja sanoo haluavansa auttaa tietokoneesi kanssa tai muuta vastaavaa. Soittaja puhuu yleensä englantia tai huonoa suomea. Soittaja voi esimerkiksi esittäytyä Microsoftin edustajana ja kertoa, että tietokoneellasi on virus, joka on tullut Facebookin kautta. Hän haluaa päästä etäyhteydellä tietokoneellesi ja sitä kautta päästä käsiksi tietoihisi ja asentaa haittaohjelmia. Etäyhteyden kautta tapahtuvissa asennuksissa tietoturvaohjelmista ei ole juurikaan apua.
Spoofing-puhelut
Huijari voi soittaa myös teknisesti väärennetyllä numerolla. Puhelinnumero voi olla Matti Meikäläisen numero Porvoosta, mutta oikeasti se tulee muualta, jopa ulkomailta. Puhelua ei oikeasti soiteta kyseisestä numerosta ja myös ulkomaan numeroita on käytetty huijauksissa. Traficom seuraa tilannetta ja tarvittaessa suosittelee operaattoreille toimenpiteitä tehtäväksi.
Wangiri-puhelut
Wangiri-puhelut ovat lyhyitä puheluita useimmiten ulkomaisista puhelinnumeroista. Huijarin tarkoituksena on, että et ehdi vastaamaan puheluun vaan soitat takaisin, josta aiheutuu sinulle kuluja ja vastaavasti huijarille tuloja. Linjalla saattaa olla hiljaista tai huijari jututtaa sinua pitkittääkseen puhelua. Pyrimme suodattamaan pois wangiri-puheluihin käytetyistä numeroista saapuvat puhelut.
Miten tuntea olo turvallisemmaksi?
Kattava ja helppokäyttöinen Telia Turvapaketti ehkäisee nettiselaimella vaarallisten sivustojen avaamisen. Turvapaketti suojaa tehokkaasti viruksilta ja haittaohjelmilta.
Voit asettaa puhelimella estoja tietyistä numeroista tuleville viesteille ja puheluille lisäämällä ne estolistalle. Telia Helppi opastaa, jos kaipaat apua puhelimen käytössä.
Sähköpostissa kannattaa käyttää roskapostisuodattimia, jos roskapostia tulee ja haluat niistä eroon. Myös me operaattorina suodatamme sähköpostiliikennettä Traficomin suositusten ja määräysten mukaisesti.
Voit ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskukselle tietoturvaloukkauksesta, jos päästät vahingossa huijarin laitteellesi.