Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Kaikki artikkelit

Tilannekuva 2015 – Koulutuksen tuottavuus 3/5

2 min

Sonera on nyt Telia.

ATK vietiin Suomen kouluihin tietotekniikkaluokkina. Kysymys oli hyvin pitkälle laitekeskeisestä toimenpiteestä. Toiveena oli lähinnä, että opettajat oppisivat hyödyntämään laitteita. Vuosituhannen vaihteessa Tilastokeskuksen tutkimukset arvioivat, että peruskoulun päättäneistä nuorista liki 15 prosenttia koki pudonneensa tietotekniikan kehityksestä. Samaan aikaan kouluille hankittu laitekanta vanheni hyvin nopeasti. Oppilailla alkoi olla kotonaan parempia laitteita kuin koululla oli käytettävissä, joskaan ei kaikissa perheissä.

Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen siirtyminen viitoittaa uuden aikakauden alkua koulujen teknologia-asenteissa. Tämän päätöksen myötä lukiot joutuvat miettimään opetuksen rakenteita ja tietotekniikan roolia opetuksessa pitkälti uudelleen.

Rakenteita on nyt muutettava pysyvästi. Paluuta vanhoihin menetelmiin ei enää ole. Toisaalta laitteiden hankinnan ja ylläpidon rahoitusta ei ole selkeästi ratkaistu. On vielä pitkä matka siihen, että peruskoulujen kirjat on korvattu sähköisillä kirjoilla, vaikka tabletteja onkin yhä useammissa kouluissa.

Tällä hetkellä taloustilanne ja hallitusohjelman säästöt ohjaavat suomalaista koululaitosta yhä suurempiin ryhmäkokoihin, joka ei välttämättä ole tulevaisuuden kannalta optimaalinen suunta.

Eräs työurien pidentämisen tavoitteista on nopeuttaa nuorten työelämään siirtymistä. Toistaiseksi nuoret ovat reagoineet päinvastaisesti: erilaiset välivuodet ja ulkomailla suoritetut opintojaksot ovat yleistyneet. Jälleen hallitusohjelmassa haetaan keinoja nuorten nopeampaan työelämään siirtymiseen. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden toivotaan ryhtyvän työnhakuun jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Tähän ajatteluun kuuluvat täsmällisemmät jatko-opinnot, jotka toteutuisivat siinä vaiheessa, kun oman työuran suunta alkaa hahmottua. Tätä tukee myös digitalisaation myötä vahvistuva tarve vaihtaa ammattia useita kertoja työuran aikana.

Samaan aikaan SAK:n johtaja Saana Siekkinen muistuttaa Helsingin Sanomissa, että tällä hetkellä noin 20 prosenttia nuorista jää ilman minkäänlaista ammatillista koulutusta.

Myönteinen esimerkki uudistumiskyvystä sivistystoimen saralla on kirjastolaitoksen kyky muuttaa toimintamallejaan ja tuoda uudet digitaaliset mahdollisuudet osaksi perustehtäväänsä. Digitalisaation ilmeisimmät uhat on käännetty merkittäviksi hyödyiksi.

Teksti on Soneran syksyllä 2015 julkaisemasta kirjasta Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus.

Lisää samasta aiheesta
Edellinen artikkeli
Tilannekuva 2015 – Tietotyön tulevaisuus 2/5
Ammattien ja työtehtävien perustat ovat muutoksen kohteena.
Seuraava artikkeli
Älykäs logistiikka mullistaa jätehuollon
Uusilla näkökulmilla selvää säästöä.