Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Takaisin

Onko sydäninfarkti tulossa? Tekoäly sen kertoo

Sonera on nyt Telia.

Tulevaisuudessa vanhukset voivat asua pidempään rakkaassa kodissaan, kun tekoäly toimii turvana.

Moni vanhus asuisi mielellään kotonaan, mutta oma terveydentila mietityttää. Mitä tapahtuu, jos jotain yllättävää sattuu? Tuleeko kukaan apuun, jos saan sairaskohtauksen? Tulevaisuudessa kotona asuvien vanhusten ei tarvitse huolehtia kuten ennen.

Terveydenhuolto ja vanhustenhoito ovat aloja, joita tekoäly mullistaa. Esimerkkejä löytyy jo. Sonera on ryhtynyt tutkimaan yhdessä terveyspalveluyritys Stellan kanssa, miten vanhusten kotihoidossa voitaisiin käyttää hyväksi keinoälyä.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että jatkossa robotit kertovat vitsejä ja pelaavat pasianssia vanhusten kanssa. Tavoitteena on, että kotihoidossa pystyttäisiin entistä paremmin ennakoimaan mahdollisia sairauskohtauksia ja sairauksia. Se tuo säästöjä, koska monet kallista hoitoa tai kiireellisiä toimenpiteitä vaativat tilanteet pystytään ennakoimaan ja jopa ennaltaehkäisemään. Hankkeen pilotti käynnistettiin marraskuussa ja asiakkaana on Saarikan kuntayhtymä.

”Ideana on käyttää koneoppivan tekoälyn tuomia mahdollisuuksia siten, että vanhukset voisivat asua turvallisesti kotonaan nykyistä pidempään. Tätä kautta pystytään myös tuottamaan yhteiskunnalle säästöjä”, kertoo Tomi Johansson Soneralta.

Data voi varoittaa sydäninfarktista

Vaikka rannekellot ovat historiaa, tulevaisuudessa vanhusten käsiä saattavat koristaa aktiivisuusrannekkeet. Ne voivat mitata pulssia ja liikkumista. Kodin liikesensorit tarkkailevat niin ikään liikkumista, ja sänky taas osaa kertoa yöunien laadusta. Dataa voidaan kerätä lukuisilla eri tavoilla ja uusia tapoja kehitetään koko ajan.

Stellan ja Soneran hankkeen pilotissa on mietitty, millaisiin sairauksiin pystyttäisiin puuttumaan erityisesti ennakoiden. Työn tuloksena syntyy koneoppimisen malleja ja profiileja vanhuksista. Niiden avulla voidaan ennakoida vanhusta koskevat riskitekijät, kuten riski saada sydäninfarkti.

Käytännössä kone huomaa pienetkin hälyttävät muutokset datan perusteella. Samalla lääkäri saa mahdollisuuden puuttua tilanteeseen ennen kuin mahdollinen sairauskohtaus alkaa.
Ja mitä enemmän tapauksia tietokone analysoi, sitä paremmin se oppii ymmärtämään erilaisia vanhuksia.

Sellainen vastaus, millainen data

Tulevaisuudessa koneet pystyvät analysoimaan entistä monimutkaisempia asioita, jopa tunteita. Se voi tarkoittaa täysin uudenlaista mahdollisuutta ikäihmisille elää turvallisesti kotona. Tunnetilojen ja fiilisten analysointiin on kuitenkin vielä matkaa.

Koneoppimisen yksi suurimpia haasteita on tällä hetkellä datan laatu. Sen tietävät lähes kaikki datatutkijat. Huonosta datasta ei voi odottaa hyviä tuloksia.

”Data on raaka-aine, jonka pitää olla hyvälaatuista. Muuten koneoppimisen mallit eivät tuota tarkkoja tuloksia”, Johansson sanoo.

Onko tekoäly vastuussa?

Johansson uskoo, että muutaman vuoden kuluttua koneoppimisen malleilla pystytään ennustamaan monia eri sairauksia, jotka nyt tuottavat paljon kustannuksia kunnille. Samalla monet vanhukset saavat mahdollisuuden asua kotona entistä pidempään.

Johansson myöntää, että kone ei ratkaise kaikkia ongelmia, vaikka monesti hehkutuksen perusteella niin voisi luulla. Sen sijaan se on hyvä apuri, kuten vanhustenhuollossa.

Kenen vastuulla sitten on, jos tekoäly ei huomaakaan vanhuksen heikentyvää terveydentilaa?

”Hoitovastuu on tällä hetkellä lääkärillä. Jos kone ei huomaa jotain, lääkäri on edelleen vastuussa”, Johansson sanoo ja lisää: ”Uskon, että tekoälyyn liittyviä lakimuutoksia on tulossa.”

Hän toteaa, että yhtä lailla lääkärin vastuulla on potilaan hoito ilman konettakin. Tekoäly on vain apuväline eikä lääkärin korvike. Parhaimmillaan tekoäly vapauttaa lääkäriltä aikaa tärkeän työn tekemiseen.

Lue myös juttu tekoälytutkija Timo Honkelasta ja miten hän uskoo koneoppimisen rakentavan ihmisten välille ymmärrystä.

Artikkelin aihealueet

Digitalisaatio Pinnalla
Lisää samasta aiheesta
IT-jargonin pikaopas päättäjälle - tunnista ainakin nämä pilvitermit
Teollinen internet vuosimallia 1997 – metsäkoneyhtiö Ponsse on tiennyt IoT:n menestysreseptin jo 20 vuotta
Tiesitkö tätä? Suomalaisyritysten kilpailukyvyn kulmakivi kohoaa Helsingin Pitäjänmäkeen.
Euroopan suurin teollinen älykaupunki on kätketty Kokkolaan – näin miljardimahti on turvattu
Nämä asiat voit oppia startup-yrityksiltä digitalisaatiosta
Robotiikan rynnistys mullistaa työelämän – työpäivän pituus voi olla 2–4 tuntia
Telia Lab jahtaa innovaatioita – "Tulevaisuutta luodaan nyt"
Kolme tapaa, joilla tekoäly mullistaa asiakaspalvelun
Edellinen artikkeli
Sonerasta tuli Telia – mistä konserni tunnetaan maailmalla?
Sydänkohtauksen ennakoiva älykello. Nopeassa 4G-verkossa surffaavat NATO-joukot ja robotti, joka ...
Seuraava artikkeli
Chat-palvelu pystyyn: 6 kysymystä kanavan perustamisen tueksi
Älä rynnistä suunnittelematta uuteen kanavaan, vaan kysy itseltäsi kuusi tärkeää kysymystä.