Kaikki artikkelit

Miten Internet Of Things muuttaa yritysten liiketoimintaa?

4 min

Sonera on nyt Telia.

Asioiden internetissä, teollisessa internetissä ja kaiken internetissä on periaatteessa kaikissa kyse samasta asiasta: mikä tahansa kone, laite, työkalu, kiinteistö, ajoneuvo tai vaikka kokonainen kaupunki on muutettavissa älykkääksi hyödyntämällä sensoreita, tietoliikenneyhteyksiä, ohjelmistoja sekä analytiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että IoT muuntaa minkä tahansa objektin informaation lähteeksi tarjoten täysin uusia arvonluonnin mahdollisuuksia.

IoT on ollut olemassa jo parikymmentä vuotta, mutta sen hyödyntäminen laajamittaisesti useilla toimialoilla sekä myös kuluttajatuotteissa on vasta räjähtämässä käsiin. IoT-ilmiön kasvuun ovat toki vaikuttaneet muun muassa sensoreiden, kaistanleveyden, laskentatehon sekä tallennustilan kustannusten laskeminen, mutta se ei ole muutoksessa enää merkittävintä. Suurin muutos liittyy tällä hetkellä siihen, että IoT:n tuottamaa dataa jaetaan myös yritysten ulkopuolelle eli siilot ja rajapinnat avautuvat, ja asioita tehdään yhdessä. Tämä nopeuttaa huomattavasti IoT:n hyötyjen realisoitumista. Muun muassa rajapintojen avaamisen hyödyistä on saatu lukuisia esimerkkejä erilaisten hackathon-tapahtumien myötä.

Asioiden internet tuo yritysten liiketoimintaan muutoksia ja sitä kautta uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi jatkuvasti kerätty data tuotteesta mahdollistaa sen tarjoamisen palveluna, kuten Metso on tehnyt kivimurskaimille. Tuotteen tarjoaminen palveluna ajaa myös tehokkaasti win-win-tilanteeseen, jossa palveluntarjoaja hyötyy, kun asiakas hyötyy. Tästä hyvä esimerkki on suomalainen Enevo, joka tekee jäteastioihin älykkäitä sensoreita, jotka tunnistavat jäteastian täyttöasteen.

Enevo olisi voinut tyytyä vain sensorilaitteiston myymiseen, mutta sen sijaan Enevo tarjoaa reitin optimointipalveluita jätekuljetusyhtiöille. Täten kuljetusfirmat voivat käydä palvelun avulla tyhjentämässä vain ne jäteastiat, jotka ovat täynnä. Palvelun käyttöönotto ei myöskään vaadi alkuinvestointeja, sillä Enevon arvolupauksen mukaan palvelusta veloitetaan vasta syntyneistä kustannussäästöistä.

Verkottunut tuote tai palvelu toimii myös ikkunana asiakkaan käyttötapoihin ja -tottumuksiin, jolloin kerätyn tiedon perusteella voidaan toiminnallisuuksia ja suorituskykyä muuttaa asiakkaan käyttötapoihin sopivaksi. Esimerkiksi ABB:n teollisuusrobottien suorituskykyä voidaan muuttaa etänä kesken suoritettavan operaation. Toisaalta kerätyn datan avulla IoT tarjoaa myös markkinoinnille ja myynnille uusia tapoja asiakassegmentointiin. Asiakkaalla olevasta tuotteesta tai palvelusta kerätty data tarjoaa huomattavasti tarkemman näkemyksen esimerkiksi tiettyjen ominaisuuksien käyttämisestä, minkä perusteella tuotteita tai palveluita voidaan muokata ja päivittää esimerkiksi yritys- tai maakohtaisesti.

Yksi IoT:n luomia muutoksia on, että tuotteet muuttuvat jatkuvasti päivittyviksi. Hyvä esimerkki tästä on Tesla-sähköauto, joka on kokonaan muuttanut perinteisen ajattelutavan siitä, että auto valmistetaan tehtaalla ja se pysyisi samana koko elinkaarensa ajan. Tesla tuo autoihin ohjelmistopäivityksinä muun muassa suorituskykyparannuksia, jotka latautuvat autoon verkon välityksellä. Kuljettaja voi myös etänä ostaa autoonsa valitsemiaan lisämaksullisia ominaisuuksia, ja myös osa huolloista hoituu vaivattomasti ohjelmistopäivityksinä. Herääkin kysymys, kuinka paljon edullisempaa esimerkiksi Volkswagenille olisi ollut hoitaa päästöskandaali autojen etäpäivityksenä fyysisen korjaamokäynnin sijasta? Lakiseuraamuksilta ei olisi vältytty, mutta korjauskustannuksia olisi todennäköisesti kertynyt huomattavasti vähemmän.

IoT:n markkinapotentiaalista noin kaksi kolmasosaa tulee yrityspuolelta. Suurta hypeä on myös kuluttajapuolella, mutta älypuhelimella ohjattavat leivänpaahtimet tai jääkaapit eivät ole välttämättä kaikkien mieleen. Suurempi hyöty syntyy, kun kuluttajille suunnatut IoT-laitteet ja -järjestelmät, kuten aktiivisuusrannekkeet, liitetään B2B-järjestelmiin, kuten terveydenhuoltoa tarjoaviin yrityksiin. Kärähtänyt leivänpaahdin, joka lähettää tulipalon sattuessa tarkan tiedon kerroksesta ja asunnosta palokunnalle ja vakuutusyhtiölle, on jo huomattavasti hyödyllisempi.

Suomen voi vielä katsoa olevan mukana IoT-kelkassa. Kyydissä pysyminen vaatii kuitenkin rohkeaa, mutta suunnitelmallista kokeilua, kokeilujen mittaamista ja niistä oppimista. Eikä rajapintojen avaaminen ja yhdessä tekeminenkään pahasta ole. IoT:n aiheuttamaa muutosta voi seurata sivusta, sitä voi olla mukana rakentamassa tai siitä voi olla kokonaan välittämättä – oman roolin ehtii vielä valita, mutta pian on kiire. Toivottavasti valitset oikein.

– Kimmo Ahvenlampi toimii liiketoiminnan kehityspäällikkönä TeliaSoneralla etsien uusia liiketoimintalähtöjä IoT-markkinassa. Kimmo on tuotantotalouden diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta ja hänellä on taustaa liikkeenjohdon konsultoinnista. TeliaSoneralla Kimmo kehittää B2B-portfolion olemassa olevaa ja uutta IoT-tarjoamaa sekä toimii tuotepäällikkönä ”M2M in a Box” -palvelulle.

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

IoT
Edellinen artikkeli
Digitaaliset palvelut teollistuvat – turha käsityö vähenee
Yritykset hankkivat tulevaisuudessa digitaalisia palveluita entistä helpommin ja ketterämmin.
Seuraava artikkeli
#Läppärikulkurit - Mikko Vieri
Kolmas Läppärikulkurit -tapaaminen starttasi, kun Somejengiläiset Ville Vento ja Tuija Koukkula ...

OSTOSKORISSASI ON TUOTTEITA KAHDESTA ERI KAUPASTA

Verkkokauppamme uudistuksesta johtuen laitteet ja puhelinliittymät ovat toistaiseksi tilattavissa eri kaupasta kuin nettiliittymät ja muut yrityspalvelut. Siirry tekemään tilauksesi loppuun.

Laitteet ja puhelinliittymät
Nettiliittymät ja muut palvelut

OSTOSKORISSASI EI OLE TUOTTEITA

Verkkokauppamme uudistuksesta johtuen laitteet ja puhelinliittymät ovat toistaiseksi tilattavissa eri kaupasta kuin nettiliittymät ja muut yrityspalvelut. Siirry ostoksille haluamaasi kauppaan.

Laitteet ja puhelinliittymät
Nettiliittymät ja muut palvelut