Kaikki artikkelit

Espoon koulut toimivat innovaatioalustana, kun kaupunki kehittää toimivaa ekosysteemiä yhdessä yritysten kanssa

4 min

Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen.

Muun muassa näin kuvaillaan Espoon kaupungin tarinassa, joka toimii kaupungin strategiana. Kaupungilla on luotu KYKY-toimintamalli (koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen), jonka tavoitteena on tuoda yhteiskehittämiselle pelisäännöt ja sopimusmallit. Yhteiskehittämisen toimintamalli toteuttaa Espoon strategian lisäksi kuuden kaupungin yhteistä 6Aika-strategiaa. 6Aika-projektin oppeja tullaan hyödyntämään, kun kaupunki pyrkii kohti niin sanottua City-as-a-service-mallia, jossa kaikki toiminta pohjautuu asiakkuus- ja palvelulähtöisyyteen. Kaupunki on toisin sanoen eri toimijoille – yksilöille, yhteisölle, yrityksille, yhteiskunnalle ja ympäristölle – palveluiden keskittymä.

Palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen Espoon kaupungilta kertoo, että ketterä kehittäminen ja kokeilukulttuuri käynnistyivät kaupungin tarpeesta muuttaa toimintaansa enemmän asiakaslähtöiseksi ja pyrkiä pois siiloista.

”Yksityisellä sektorilla asiakkaat lisäävät yrityksen tuloja: kun palveluita parannetaan, niitä ostetaan enemmän, ja yritys saa tuloja. Meillä julkishallinnossa kysynnän kasvu sen sijaan lisää kuluja, mutta ei tuloja. Meidän pitää sen vuoksi optimoida asiakkuuksia ja palveluita -  löytää oikeat palvelut oikeille asiakkaille sekä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja, sillä kuntalaiset eivät välttämättä halua maksaa lisää veroja uusien palvelujen vuoksi. Toiminnan täytyy olla asiakas- ja työntekijälähtöistä eikä nurkkahuoneesta käskytettyä. Viisaus asuu ihmisissä, asukkaissa ja asiakkaissa”, Sutinen kuvailee.

Ketterästä kulttuurista huolimatta muutokset vievät oman aikansa

Vaikka organisaatio pyrkii kehittymään ketterästi ja edistämään kokeilukulttuuria sekä sietämään epäonnistumisia, ihmisten toimintaa ja ajattelua ei voi muuttaa päivässä.

”Asiakaslähtöisen ajattelun sisäistäminen vie aikaa. Kestää usein kolme vuotta, ennen kuin organisaation kaikki ihmiset saadaan mukaan. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on, miten mukaansaannissa onnistutaan, sillä ihmisten rutiinien ja totuttujen ajattelutapojen muuttaminen on todella vaikeaa. Lisäksi siiloutuneessa organisaatiossa on hahmotettava kokonaisuus – monitasoinen ekosysteemi on saatava toimimaan ja tieto liikkumaan tietoturvallisesti eri tahojen välillä”, Sutinen sanoo.

Toiminnan kehittäminen pohjautuu isoon kuvaan, sillä yksittäiset tekemiset nivoutuvat aina isompaan kokonaisuuteen, johon peilaten toimintaa parannetaan koko ajan. Yksi tärkeistä kysymyksistä on, miten yritysten ja julkisen sektorin välinen yhteistyö saadaan mahdollisimman sujuvaksi.

Ekosysteemin tulee hyödyttää kaikkia osapuolia

KYKY-projekti oli kaupungin ensimmäinen kokeilu, jossa yhteiskehittämistä yritysten kanssa pyrittiin edistämään luomalla kumppanuudelle KYKY-toimintamalli pelisääntöineen ja sopimusmalleineen.

”Ekosysteemi voi toimia vain, mikäli eri toimijoiden yhdessä kehittämät uudet ratkaisut ja ideat hyödyttävät kaikkia. Lisäksi kaikkien toimijoiden tulee olla mukana vapaaehtoisesti ja heidän tulee tietää, miksi juuri heille on kannattavaa olla mukana yhteiskehittämisessä. Toiminnan tulee myös olla läpinäkyvää – sitä tehdään yhteisen pöydän ääressä eikä selän takana”, Sutinen toteaa.

Yhteiskehittäminen ja toimivien ekosysteemien luominen päätettiin Espoossa aloittaa kouluista, ja KYKY-toimintamallissa Espoon kaupunki on avannut koulut innovaatioalustaksi. Toimintamalli on laajentunut suomenkielisestä opetuksesta ruotsinkieliseen sivistystoimeen ja varhaiskasvatukseen.

”Kaikilla, niin ruohojuuri- kuin ylätasollakin, tulee olla tahtotila ja rohkeus kokeilla. Muuten emme voi onnistua. Kokeilun tulokset eri osapuolet vievät sitten omaan organisaatioonsa. Heidän tulee myös olla valmiita hiomaan ratkaisujaan ja ideoitaan, jos niitä kyseenalaistetaan ja haastetaan.”

”Koulut näkivät yritysyhteistyön aluksi niin, että yritykset haluavat vain rahaa. Hyötyjähän on erilaisia, ja yhdessä tekemällä on mahdollista tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille. Jokaisen pitää kyetä ymmärtämään eri toimijoiden perustehtävä, joka määrittelee heidän tavoitteitaan projekteissa. Toisen tavoite, kuten yrityksen taloudellinen hyöty, ei poissulje kaupungin omia tavoitteita,” Sutinen muistuttaa.

Mikä sitten on onnistumisen resepti yhteiskehittämisessä?

”Yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä. Yhteinen tekeminen, testataan toisen keksimää ideaa käytännössä. Avoimin mielin kokeilemalla tiedetään, toimiiko idea vai ei. Käyttäjälähtöisyys, jolloin yhteiskehittämisen avulla saadaan palautetta eri osapuolilta, kuten oppilailta ja opettajilta. Yhteiskehittämisessä kaikkien, erityisesti myös kaupungin, tulee kommunikoida selkeästi omista tarpeistaan. Yhteinen arvon luonti ei voi onnistua, jos eri tahot eivät tiedä ja tunne toistensa tavoitteita ja jos kaikki eivät saa hyötyä yhteisestä tekemisestä”, Sutinen sanoo.

Telia tarjoaa ratkaisuja Tulevaisuuden oppimiseen ja on myös xEDUn yrityskumppani. xEDU on opetusalalle ratkaisuja kehittävien startup-yritysten kasvuyrityskiihdyttämö. Telia pyrkii helpottamaan uusien oppimissovellusten löytymistä yhteistyössä xEDUn kanssa. Tutustu Tulevaisuuden oppimiseen!

Lue lisää: Startup-yritys Mightifierin sovellus pyrkii kehittämään oppilaiden sosiaalisia taitoja

OSTOSKORISSASI ON TUOTTEITA KAHDESTA ERI KAUPASTA

Verkkokauppamme uudistuksesta johtuen osa yritystuotteistamme ja -palveluistamme on tilattavissa eri kaupasta kuin laitteet, puhelinliittymät ja mobiililaajakaistaliittymät. Siirry tekemään tilauksesi loppuun.

Laitteet ja liittymät
Muut yritystuotteet

OSTOSKORISSASI EI OLE TUOTTEITA

Tilaa jatkuvasti kasvavasta valikoimastamme laitteet, puhelinliittymät sekä mobiililaajakaistaliittymät yrityksellesi.

Siirry kauppaan