Lomalle lähdössä? Katso näppärät vinkit loma- ja poissaolotiedotteen tekemiseen Lue lisää

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Kaikki artikkelit

Tiedätkö, mihin lomakuvasi päätyy, kun lataat sen Facebookiin?

4 min

Harva tulee miettineeksi, mitä ravintola-annoksesta tai lomaparatiisista otetulle valokuvalle tapahtuu sen jälkeen, kun sen lataa muiden ihasteltavaksi esimerkiksi Facebookiin, Instagramiin tai Snapchatiin. Katoaako se bittiavaruuteen?

Ei katoa. Nettiin ladatut kuvat, videot ja kaikki muukin data päätyy palveluntarjoajan, kuten Facebookin, palvelimille. Palvelimet puolestaan sijaitsevat datakeskuksissa, joiden määrä kasvaa jatkuvasti. Facebookin ja Googlen kaltaisilla toimijoilla on yleensä omia datakeskuksia, joissa ne säilyttävät muun muassa käyttäjiensä luomaa dataa. Esimerkiksi yksi Googlen datakeskuksista sijaitsee Haminassa.

Haminasta saattaa siis löytyä sinunkin Gmail-postisi, Google-hakusi ja vaikkapa tiedostot, joita olet tallentanut Google Drive -palveluun. Apple puolestaan rakentaa Tanskaan uutta datakeskusta, josta tuotetaan esimerkiksi iTunes-, App Store-, Apple Music- ja iCloud-palveluita. 

Palvelimille voidaan tallentaa dataa samalla tavalla kuin vaikkapa läppärille tai älypuhelimeen. Ne vain ovat kapasiteetiltaan huomattavasti suurempia. 

Digitaalinen maailma koostuu pikseleistä ja käsittämättömän suuresta määrästä dataa

Me emme enää käy valokuvausliikkeessä teettämässä lomakuviamme. Katsomme tv-ohjelmat ja elokuvat Netflixin ja HBO:n kaltaisissa suoratoistopalveluissa. Kulutamme useita minuutteja tai jopa tunteja päivässä katsomalla kissavideoita somessa. Hoidamme pankkiasiat verkossa ja tilaamme puhelimen sovelluksella ruokaa kotiovelle. Keskinäinen viestintämme muiden ihmisten kanssa on siirtynyt WhatsAppin kaltaisiin, verkkopohjaisiin sovelluksiin. 

Tulevaisuudessa tulemme elämään ainakin osittain virtuaalitodellisuudessa, jossa esimerkiksi osallistumme asuntonäyttöihin, konsertteihin tai vaikkapa urheilutapahtumiin kotisohvalta. Sovitamme VR-todellisuudessa vaatteita ja virtuaalitodellisuuslasit päässämme voimme nähdä verkkokaupan tuotteet silmiemme edessä fyysisen kaltaisina. Vierailemme ehkä sademetsässä, egyptiläisen pyramidin sisällä, Eiffel-tornissa tai Kiinan muurilla ilman, että meidän täytyy matkustaa paikan päälle. Ehkä virtuaalitodellisuus ratkaiseekin lentomatkustamisen aiheuttamat ilmastopäästöt. 

Ulkona kadulla kuljemme päässämme lasit, joiden kautta pääsemme käsiksi lisättyyn todellisuuteen. Lisätty todellisuus on jo monelle osittain tuttu Pokemon-pelistä. Se antaa meille kuitenkin vain hienoisen aavistuksen tulevaisuudesta. Lisätyn todellisuuden laitteet ja sovellukset tulevat syöttämään näkökenttämme piiriin loputtomasti erilaista informaatiota. Kuten vaikkapa bussiaikataulut, kaverilta saapuneen viestin, tuotetietoa kaupan näyteikkunan tavaroista, lempipastamme reseptin tai vaikkapa lomakkeen pitsan tilaamista varten - mitä ikinä haluamme seuraavaksi nähdä ja tehdä. (Artikkeli jatkuu videon alla.)

Digitaalisessa maailmassa dataa on siis valtavasti. Toistaiseksi on epäselvää, miten aivomme selviävät tästä informaatiotulvasta. Se on kuitenkin varmaa, että digitaalisen infrastruktuurin on oltava kunnossa, kun jo alkanut dataräjähdys leviää eksponentiaalisesti. Ja tähän tarvitaan datakeskuksia. 

Datakeskus on suuren mittakaavan tehdas, joka pitää sisällään 400 miljardia lomakuvaa

Helsingin Pitäjänmäessä sijaitseva Telia Helsinki Data Center on kahden Eduskuntatalon kokoinen. Eli valtava. Sen sisälle mahtuu suunnaton määrä dataa. Jos tuo datamäärä tallennettaisiin DVD-levyille, niistä syntyisi 64 kilometriä korkea pino. Älypuhelimina datamäärä vastaisi 13 miljoonaa iPhone 6 -puhelinta. Dataa säilytetään palvelimilla, joita Telian datakeskukseen mahtuu enimmillään 200 000 kappaletta. 

Datakeskuksissa palvelimet ja muut laitteet synnyttävät runsaasti lämpöä, ja Telia Helsinki Data Centerissä tavoitteena on kerätä kaikki syntyvä lämpö talteen ja hyötykäyttöön. Lämpö toimitetaan kaukolämpöverkkoon ja sillä voidaan lämmittää jopa 10 000 omakotitaloa tai 20 000 kerrostaloasuntoa vuodessa. 

Suomesta löytyy isoja datakeskuksia, kuten Googlen datakeskus Haminassa ja Yandexin datakeskus Mäntsälässä. Telian rakentama datakeskus on kuitenkin Suomen suurin avoin datakeskus. Avoimella tarkoitetaan sitä, että kaikki yritykset voivat hyödyntää sen tarjoamia palveluita. Googlen ja Yandexin datakeskukset on tarkoitettu vain niiden omaan käyttöön. 

Dataa voidaan periaatteessa säilyttää missä päin maailmaa tahansa, mutta kun se sijaitsee lähellä käyttäjää, tiedonsiirron viive on pienempi. Tämä on tärkeää esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat tarjota nopeita sekä kitkattomasti toimivia, verkkopohjaisia palveluita ja sovelluksia asiakkaille ja henkilöstölle. 

Myös viranomaisia kiinnostaa, missä ihmisten henkilötietoja – esimerkiksi yrityksen asiakasrekisteriä – säilytetään. EU:n uuden, vuonna 2018 voimaan astuvan tietosuoja-asetuksen mukaan rekisterinpitäjien sekä henkilötietojen käsittelijöiden tulee tietää, missä ja miten henkilötietoja käsitellään ja säilytetään. Vaikka EU-kansalaisen tiedot siirrettäisiin Euroopan talousalueen ulkopuolelle, tulee sitä kuitenkin käsitellä ja säilyttää EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti. 

Mitä Facebookiin tai muualle someen ladatuille lomakuville ja selfieille sitten jatkossa tapahtuu? Myös EU:n ulkopuolisten toimijoiden tulee noudattaa tietosuoja-asetusta, jos ne tarjoavat palveluitaan EU-alueella. Asetus koskee henkilötietojen käsittelyä, ja henkilötiedoksi luokitellaan kaikki tiettyyn henkilöön liitettävissä oleva tieto, kuten nimi, osoite, puhelinnumero tai käyttäjätunnus. Käyttäjien someen lataamat valokuvat eivät ole palveluntarjoajien, kuten Facebookin, keräämiä ja tallettamia eikä niihin siten sovelleta tietosuoja-asetusta. Sen sijaan käyttäjän profiilikuva voidaan katsoa henkilötiedoksi ja sitä on käsiteltävä tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Lue lisää:

Mitä Telian datakeskuksessa kiemurtelee 28 kilometrin verran?

Miljoona minuuttia videosisältöjä joka sekunti - miten datamäärän räjähdykseen varaudutaan?

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Datacenter
Edellinen artikkeli
Telia siirtää Vantaan kaupungin asiakaspalvelun digiaikaan
Vantaa teki maanantaina Telian kanssa sopimuksen asiakaspalvelunsa digitalisoimisesta. Sopimus ...
Seuraava artikkeli
Skaalautuvan pilvipalvelun ansiosta verkkokauppasi ei kaadu kävijäryntäyksessä – mikä niistä on yrityksellesi sopivin?
Amazon, Microsoft Azure, IBM, Google, OpenStack… Mikä sopisi juuri sinun yrityksesi tarpeisiin?

OSTOSKORISSASI ON TUOTTEITA KAHDESTA ERI KAUPASTA

Verkkokauppamme uudistuksesta johtuen liittymä- ja laitetilaukset pitää toistaiseksi tehdä erikseen. Siirry tekemään tilauksesi loppuun.

Tilaa laitteet
Tilaa liittymät

OSTOSKORISSASI EI OLE TUOTTEITA

Verkkokauppamme uudistuksesta johtuen laitevalikoimamme on tilattavissa toistaiseksi eri kaupasta kuin liittymämme. Siirry ostoksille haluamaasi kauppaan.

Tilaa laitteet
Tilaa liittymät