Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa evästeistä saat tietosuojalausunnostamme. Lue lisää

Takaisin

5 asiaa, jotka liikematkustuksessa mullistuivat 10 vuodessa

Roaming, Marjo Pääkkö

Skype ei tehnytkään työmatkustamisesta tarpeetonta, sillä suomalaiset reissaavat enemmän kuin koskaan. Mutta mikä kaikki bisnesmatkailussa on muuttunut?

Marjo Pääkön puhelimen kalenterissa lukee tiistain kohdalla ”tanssitunti”. Ainoa vain, että hän on päässyt tunnille viimeksi kuusi viikkoa sitten. Sen jälkeen hänelle on osunut työmatka joka viikolle.

Rakennustuotteita valmistavan Saint-Gobainin HR-manager matkustaa Pohjoismaissa järjestämässä valmennuksia ja tapaamassa henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Hänelle kertyy nelisen reissua kuukaudessa.

Jos mahdollista, Pääkkö valitsee lentonsa niin, että hän ehtii syödä 4- ja 6-vuotiaiden lastensa kanssa aamupalan. Sen jälkeen hän nappaa mukaan läppärilaukkunsa, vie lapset päiväkotiin ja jatkaa lentokentälle. Siellä Pääkkö kävelee suoraan lähtöportille. Finnairin Priority-turvatarkastuksessa on onneksi tuskin koskaan jonoa.

Se sopii Pääkölle paremmin kuin hyvin. Hän haluaa minimoida lentokentällä käyttämänsä ajan.

”Lentäminen on minulle vähän sama kuin matkustaisin paikallisbussilla”, Pääkkö sanoo.

Ja siitä on hohdokkuus kaukana.

Suomalaiset matkustavat työkseen enemmän kuin koskaan – mutta millaiseksi työmatkustaminen on muuttunut?

Ennen: Teimme ulkomaille miljoona työmatkaa
Nykyään: Teemme ulkomaille kaksi miljoonaa työmatkaa

Kuvitteliko joku joskus, että työmatkustaminen korvautuisi Skypellä, Slackilla, videopuheluilla ja muilla etäyhteyksillä?

Suomalaisten työmatkustaminen on kahdeksassa vuodessa lähes tuplaantunut: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 ulkomaille tehtiin lähes 1,1 miljoonaa työmatkaa. Vuonna 2017 työmatkoja urakoitiin jo lähes 2 miljoonaa.

Mistä se kertoo? Ainakin siitä, että maailma on lyhyessä ajassa kutistunut, selittää kauppatieteiden tohtori Liisa Mäkelä, joka on tutkinut kansainvälisten liikematkustajien hyvinvointia.

”Yrityksillä on paljon kansainvälistä toimintaa, ja liikenneyhteydet ovat parantuneet. Nykyään matkustetaan paikkoihin, joihin ei ole ennen menty.”

Mäkelä muistuttaa, että monissa bisneskulttuureissa ei olla totuttu Skype-kokouksiin senkään vertaa kuin meillä.

”Ehkä ensimmäinen diginatiivien sukupolvi jo pystyy hoitamaan työasiat ja neuvottelut digivälineillä.”

Ennen: Liikematkailu oli statusjuttu
Nykyään: Työmatkalle on ”pakko mennä”

Vielä joskus liikematkustaminen herätti mielikuvia lentoaseman loungessa kultakortti povitaskussa notkuvista liikemiehistä ja vielä yhdestä gin tonicista. Tämän päivän työmatkustaminen on hotellihuoneen wifissä yömyöhällä näppäiltyjä sähköposteja ja seuraavaksi päiväksi kasattuja presentaatioita.

Työmatkustaminen on arkipäiväistynyt, vahvistaa liikematkoihin keskittyneen SMT Oy:n viestintäpäällikkö Tuulia Taipale.

Muutoksen voi kiteyttää näinkin: aiemmin matkusti johto, nykyään reissaavat asiantuntijat.

”Vielä 2000-luvun alkupuolella liikematkustaminen oli johdon etuoikeus ja arvoaseman osoitus. Nykyään koetaan, että työmatkustus on työhön liittyvä pakollinen juttu, joka halutaan hoitaa tehokkaasti, jotta päästään illaksi kotiin perheen luo”, Taipale sanoo.

Ennen: Työkseen reissaavia kadehdittiin
Nykyään: Työkseen reissaavien jaksamisesta kannetaan huolta

Viime vuosien megatrendi, hyvinvointi, on vaikuttanut myös työmatkustamiseen. SMT:n Tuulia Taipaleen mukaan nykyään puhutaan yhä enemmän myös siitä, miten työkseen paljon matkustavat voivat.

”Yrityksissä kysytään herkemmin, jaksatko reissata niin paljon ja miltä se sinusta tuntuu”, Taipale sanoo.

Marjo Pääkön koko vuoden saldo on noin neljäkymmentä työmatkaa. Viime vuonna perheen ja reissujen yhdistäminen kävikin sen verran työlääksi, että Pääkkö karsi pomonsa avustuksella kalenteristaan kaikki ylimääräiset työmatkat. Mutta:

”Kun itse houstaa seminaarin, pakkohan siellä on olla läsnä”, Pääkkö toteaa.

Ennen: Työmatkalla hoidettiin matkan työt
Nykyään: Työmatkalla hoidetaan ensin matkan työt ja illalla toimiston tulipalot

Telian tilaston mukaan viime vuonna suomalaisten työmatkustajien roaming-datan käyttö lähes tuplaantui ulkomailla.

Yritysten matkustusohjeistuksissa hyvät nettiyhteydet ovat jo perusvaatimus.

”Hotellista on pakko löytyä toimiva wifi. Se on yritysmatkustajille kaikkein tärkeintä”, Tuulia Taipale sanoo.

”Parantuneiden yhteyksien ansiosta matka-aikaa pystytään käyttämään yhä enemmän hyödyksi”, Taipale sanoo.

Näin tekee myös Marjo Pääkkö. Hän käyttää parin tunnin lentoaikansa tyypillisesti sähköpostilaatikon siivoamiseen – sitä kun pystyy tekemään offlinessa.

Marjo Pääkön koko vuoden saldo on noin neljäkymmentä työmatkaa.

”Yritän käydä sähköposteja läpi aina sopivissa väleissä, jotta kotiinpaluun meilikuorma kevenisi. Reissun jälkeen on aina pakko ottaa yksi aamupäivä sähköpostilaatikon siivoamiselle.”

Ennen: Sihteeri varasi matkan
Nykyään: Työmatkaajat varaavat matkansa itse

Jos olet milleniaali, muistat tuskin aikaa, jolloin työmatkojen varaus oli keskitetty sihteereille. Hyvä niin, koska se aika ei enää palaa.

Yhä useampi työmatkaaja kuuluu milleniaaleihin eli sukupolveen, joka on syntynyt 1980- tai 1990-luvulla. Tämä sukupolvi on sinut tekniikan kanssa, joten heitä ei haittaa, että he joutuvat varaamaan matkansa itse – varsinkin jos sen pääsee tekemään mobiilissa.

Uusi sukupolvi arvostaa tehokkaita työmatkoja, tiivistä ohjelmaa, minimaalista luppoaikaa ja sujuvia lentoreittejä. Myös matkavarausten joustavuus on tärkeää:

”Jos palaveri loppuukin aiemmin, nykyään moni soittaa ja kysyy, saako varauksen muutettua niin, että pääsisikin jo aiemmalla lennolla kotiin”, Taipale kertoo.

Entä mitä seuraavaksi? Kohta varmaan työmatkallakin jo kuljetaan Uberilla ja yövytään Airbnb-kämpissä?

”Nämä ovat niitä asioita, joihin yritysten matkustusohjeissa on seuraavaksi otettava kantaa.”

ole optimaalisesti online reissussakin

Teksti: Hanna Tohtua
Kuvat: Jaakko Lukumaa

Artikkelin aihealueet

Roaming
Lisää samasta aiheesta
Siiderin matkassa maailmalle – Saara Pöyrin kansainvälisessä työssä kaikki olennainen mahtuu puhelimen näytölle
12 kuukautta, 3 maanosaa ja 12 kaupunkia – Digitalist Groupin Mikko Pitkänen kiersi maailmaa kansainvälisen ryhmän kanssa ja teki samalla etätöitä Suomeen
Ei enää rajoja
Edellinen artikkeli
NB-IoT synnyttää uudenlaista liiketoimintaa maailmalla
NB-IoT tiedonsiirtoteknologia on Suomessa tuttu älykirjelaatikoista. Maailmalla sillä varmistetaan ...
Seuraava artikkeli
10 vinkkiä työmatkalle: Vältä virukset, varkaudet ja yllätyslaskut
Työmatkalaisen painajainen on, että pomo pyytää matkalta palattua puhutteluun ja iskee jättimäisen ...