Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Kaikki artikkelit

Slush 2016: Koulutuksen disruptio ei tule sovelluksilla, vaan yhteistyöllä

3 min

Sonera on nyt Telia.

Slush on Pohjoismaiden suurin startup-tapahtuma, joka järjestettiin 30.11.–1.12.2016 Helsingissä. Kirjoitus perustuu 1.12. järjestettyyn paneeliin ”Who will decide what we learn?”, jossa asiantuntijoina olivat Linda Liukas, Saku Tuominen, Luben Pampoulov, Olli-Pekka Heinonen ja Sanna Lukander.

Koulutusjärjestelmät luotiin noin sata vuotta sitten, mutta niiden päivittäminen nykyaikaan on hidasta. Koulutus ei ole vielä kokenut samanlaista disruptiota kuin monet muut alat, eikä koulutusalan Ubereitä tai Airbnb:tä ole olemassa. Mistä tämä johtuu ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Uberin kaltaiset innovaatiot ovat lähtökohtaisesti syntyneet Kalifornian Piilaaksossa. Toisaalta Yhdysvaltojen koulutusjärjestelmä ei ole kovin edistyksellinen moniin muihin maihin verrattuna. Tämä saattaa olla yksi syy sille, että Piilaakso ei ole pystynyt tuottamaan koulutukseen liittyviä innovaatioita.

Pois siiloista

Suurin ongelma on kuitenkin siinä, että opetus tapahtuu edelleen siiloissa. Ideat eivät pääse matkustamaan portinvartijoiden, kuten poliitikoiden ja päättäjien, läpi maasta maahan, vaan ne pysyvät visusti rajojen sisällä. Tämä täytyy muuttaa, jos haluamme kasvattaa tulevaisuuden maailmankansalaisia. Nykynuoret ovat hyvin kansainvälisiä kaikessa – vaikkapa yhteydenpidossa toiselle puolelle maapalloa sosiaalisen median tai pelien välityksellä. Nuorten elämässä lähestulkoon ainoa ei-kansainvälinen asia ovat koulut.

Perinteisesti koulutus on perustunut ylhäältä alas -ajatteluun, mutta kehitystä tapahtuu vain, jos ajattelu onnistutaan kääntämään alhaalta ylös. Skaalautuminen vaatii asioiden jakamista sekä opettajilta oppilaille että opettajilta opettajille. Vertaiskäyttäjien rooli tulee korostumaan myös koulutuksessa. Tärkeä kysymys onkin, miten opettajat voisivat helpommin jakaa käytäntöjä ja pysyä keskenään ajan tasalla. Koko koulutusjärjestelmän muuttaminen vie aikaa, mutta uudistamista helpottavat ratkaisut ovat jo olemassa.

Teknologialla pedagoginen rooli

Haasteita on myös siinä, ettei teknologian pedagogista roolia ymmärretä. Teknologialle tullaan jatkossakin sanomaan ei, jos sen hyötyjä ei tunnisteta. Esimerkiksi analytiikkaa hyödyntämällä voitaisiin edistää oppimista ja ennakoida paremmin suuria ongelmakohtia, kuten opintojen keskeyttämisen syitä tai oppimisvaikeuksia. Sekä opettajien että vanhempien tulisi opettaa lapsille, mitä digitalisaatio tarkoittaa, ja mitä teknologia merkitsee nykymaailmassa.

30 miljoonaa sanaa enemmän – näin monelle sanalle ovat tutkimuksen mukaan hyväosaisten perheiden lapset neljänteen ikävuoteen mennessä altistuneet verrattuna köyhien perheiden lapsiin. Edelleenkin perhe, johon synnyt, määrittää pitkälti koulutien suunnan. Tämä on suuri ongelma, sillä koulutusjärjestelmällä on vastuu siitä, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Digitalisaation toivotaan tasavertaistavan koulutusta ja oppimista.

Elämme jo nyt ajassa, jossa työnteosta tulee oppimista. Yhä vähemmän on merkitystä sillä, mikä tutkinto meillä on, vaan tärkeintä on se, mitä olet oppinut. Edelleen yleisesti ajatellaan, että oppiminen edellyttää oppilaiden jatkuvaa mittaamista ja arviointia ja että oppiminen ei ole mahdollista, jos se on hauskaa. Jos haluamme lastemme ottavan tulevaisuudessa riskejä työelämässä ja kehittävän disruptiivisia innovaatioita, täytyy heille antaa jo lapsena turvallinen ympäristö ja tilaa tehdä virheitä sekä koulussa että kotona.

Startup-tapahtuma Slush julkisti perustavansa vuonna 2017 yhteistyössä HundrEDin, OP:n ja Otavan Opiston kanssa startup-koulun lukiolaisille. Slushin mukaan yrittäjyyden tulisi olla houkutteleva uravaihtoehto, ja startup-koulu opettaakin muun muassa yrittäjyyteen liittyviä taitoja. Opetus on digitaalista ja ilmaista – kuka tahansa, mistä tahansa voi osallistua.

Digitaalisen oppimisympäristön on luonut myös Satakunnan Ammattikorkeakoulu eli SAMK. Se hyödyntää HILL-oppimisalustaa, jossa etäteknologia mahdollistaa lähiopetuksen ja seminaarit paikasta riippumatta. Digitaalinen oppimisympäristö on johtanut kasvaviin hakija- sekä valmistumismääriin: aikavälillä 2010–2014 valmistuneiden määrä nousi noin 50 prosenttia.

Lisää samasta aiheesta
Edellinen artikkeli
"Valmistuessaan kvanttitietokoneet murtavat hetkessä kaikki nykyiset salausalgoritmit"
Kvanttitietokone on siintänyt tiedemiesten kiiluvissa silmissä jo pitkään.
Seuraava artikkeli
Digitaalinen asiakaskokemus ─ kokonaisratkaisu asiakkaan parhaaksi
Asiakaspalveluratkaisut ovat muuttumassa digitaalisiksi. Asiakkaita palvellaan jatkossa kerralla ...