Hyvä kaupunki syntyy datasta ja tunteesta

Kaupungeista on saatavilla yhä enemmän dataa. Miten sen avulla voidaan taata, että kaupunkipalvelut vastaavat tulevaisuudessa asukkaiden moninaistuviin tarpeisiin? Kaupunkisuunnittelun ammattilaisten Anssi Savisalon ja Charlotta Avellanin mukaan tarvitaan sekä teknologiaa että inhimillisiä arvoja.

Dynaamista dataa perinteisen rinnalle

”Perinteinen kaupunkitieto perustuu selvityksiin ja staattiseen tietoon fyysisestä ympäristöstä: millainen rakennuskantamme on, mitä muinaismuistoja tulee varjella, missä liito-oravat hyppivät”, Sitowisen palvelupäällikkö Anssi Savisalo selostaa. Staattisen datan rinnalle on viime aikoina tullut dynaaminen tieto, mikä helpottaa kaupunkisuunnittelijan työtä: ”Esimerkiksi väkijoukkojen liikkumisesta kerättävä Crowd Insights -analytiikka on tervetullut lisä vaikkapa liikennesuunnitteluun.”

Telian Crowd Insights -palvelusta vastaava Tapio Levä valistaa, että analytiikka perustuu anonyymiin mobiiliverkkodataan, josta yksittäistä käyttäjää ei voi tunnistaa. ”Liikennesuunnittelun lisäksi Crowd Insights auttaa muun muassa palveluiden ja kauppapaikkojen sijoittelussa”, hän kertoo.

Kansalaiset mukaan suunnitteluun heti kättelyssä

Savisalon mukaan dataa kerätään yhä enemmän ihmisiltä myös aktiivisesti osallistamalla: ”Ollaan siirtymässä pois mallista, jossa ammattilaiset suunnittelevat kaupunkia asukkaille, ja menossa kohti yhdessä tekemistä.”

Kaupunkiennusteisiin ja -analyyseihin erikoistuneen Chaos-startupin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Charlotta Avellan muistuttaa, ettei ihmisen käytöksestä voi aina päätellä, mitä hän todella toivoo kaupunkiympäristöltään. ”Hyvän kaupungin rakentaminen vaatii kansalaisten kuulemista jo ennen kuin suunnittelu aloitetaan. Nykyään asukkaiden mielipiteitä kuunnellaan usein vasta sitten, kun mitään ei ole enää tehtävissä”, hän selostaa.

Chaoksen ratkaisu kansalaisten tehokkaampaan osallistamiseen on World Summit Awards -startup-kilpailussakin palkittu tekoälyratkaisu, jossa ihmisiltä kerättyjä ideoita ja aloitteita yhdistetään muun datan kanssa. Osallistavassa ratkaisussa tekoäly arvioi Chaos Crowd -mobiilisovelluksella tehtyjen aloitteiden toteuttamiskelpoisuuden. ”Palvelun avulla voidaan ennustaa, mikä vaikutus idean toteutuksella olisi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän”, Avellan kertoo. (Artikkeli jatkuu podcastin alla.)

Anssi Savisalo ja Charlotta Avellan keskustelevat podcastissa siitä, miten organisaatiot voivat hyödyntää dataa kaupunkipalveluiden suunnittelussa.

Päätöksentekoa ei voi automatisoida

Osallistavan kaupunkisuunnittelun tai codesignin yleistyminen luo paineita datanhallinnan kehittämiselle. ”Meidän täytyy määritellä tiedon omistajuuden ehdot: esimerkiksi se, miten ihminen saa tietää, mihin hänen luovuttamaansa tietoa käytetään. Vasta sitten yksityistä dataa voidaan alkaa laajasti hyödyntää”, Savisalo summaa.

Lisäksi datanhallinta edellyttää Savisalon mukaan toimivaa teknologiaa: ”Ei riitä, että data on jonkun kirjahyllyssä, vaan sen on oltava koneluettavassa muodossa.” Avellan täydentää, että datan määrän kasvu vaatii tiedonsiirrolta paljon: ”Verkkojen on oltava riittävän nopeat ja kapasiteetiltaan suuret tietomäärien käsittelyyn.”

Avellan ja Savisalo ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka tekoäly ja sen tekemät ennusteet yleistyvät, päätöksistä vastaavat aina ihmiset: ”poliittinen vastuu kaupunkien kehitystä koskevista päätöksistä on pystyttävä jäljittämään tulevaisuudessakin.”

Teksti: Satu Ekman
Kuva: Svante Gullichsen

Lue lisää: Mobiiliverkkodata paljasti Imatranajon vaikuttavuuden

Länsimetro muutti espoolaisten liikkumista - Telian uusi datapalvelu seuloi miljoonia matkoja