Parempaa kaupunkisuunnittelua mobiilidatalla
Kaupunki- ja liikennesuunnittelun päätökset vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään. Niistä seuraa suuria investointeja ja kauaskantoisia ratkaisuja. Miten siis varmistamme, että lopputulos onnistuu?
Asun Helsingin Etelä-Hermannissa ja Teurastamo on takapihani. Vaikka elinpiirini mahtuu muutaman neliökilometrin alueelle – Hermanniin, Kalasatamaan ja Vallilaan – sielläkin näkee, miten voimakkaasti Helsinki kehittyy. Redi, Tripla, Konepaja, Vallilanlaakson kaavailtu ratikkalinja ja Laajasalon silta muuttavat merkittävästi elinpiiriäni. Siksi seuraan kiinnostuneena kaikkia uusia suunnitelmia ja kehityspäätöksiä.
Enkä ole yksin. Siitä todistavat aktiivinen uutisointi ja esimerkiksi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän verkkokeskustelut. Kiinnostus on hyvin ymmärrettävää, sillä kaupungin kehittyminen vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja arjen sujuvuuteen. Ja meneehän omastakin palkkapussistani aika monta euroa kaupungin kehittämiseen. Siksi on toivottavaa, että päätöksenteossa hyödynnetään parasta mahdollista tietoa.
Väitöskirjatutkimukseni valmistui vuonna 2014, ja siitä lähtien minua on kiinnostanut, miten uusien kehityshankkeiden onnistumisen todennäköisyyttä voidaan parantaa. Tuote- ja palvelukehitykseen käytetään nimittäin merkittävä määrä resursseja. Lisäksi jokainen kehitystehtävissä toimiva toivoo, että omasta työpanoksesta on konkreettista hyötyä.
Uudet teknologiat ja palvelut menestyvät vain, jos niitä todella tarvitaan, niille on kysyntää ja ne ovat saatavilla. Tämä pätee myös kaupunkisuunnittelussa.
Käyttäjien tarpeet keskiössä
Suuret infrastruktuurihankkeet, kuten vaikkapa Länsimetro ja sen liittymälinjasto, muuttavat merkittävästi palvelutarjontaa. Pelkkä saatavuus ei kuitenkaan riitä, vaan uuden ratkaisun tulee vastata asiakkaiden tarpeeseen. Jos niin ei käy, asiakkaat voivat äänestää jaloillaan ja siirtyä julkisesta liikenteestä yksityisautoiluun.
Siirryttyäni tutkimustyöstä bisneksen puolelle olen päässyt kehittämään uudenlaisilla tavoilla liiketoimintaa ja palveluja. Uuden liiketoiminnan kehittämisessä vallalle ovat nousseet Lean startup -ajattelu ja palvelumuotoilu, joissa kehitystä ohjaavat nimenomaan käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja palvelun jatkuva testaaminen.
Sen sijaan että yritys rakentaa neljän seinän sisällä palvelun ”valmiiksi”, kehitystyötä tehdään asiakaslähtöisesti ja moni idea heitetään roskakoriin jo ennen kuin on kirjoitettu riviäkään koodia. Tämä trendi on saamassa vahvasti jalansijaa myös kaupunkisuunnittelussa, jossa kaupungit osallistavat asukkaitaan entistä vahvemmin. Esimerkiksi Hakaniemenrannan ideakilpailun ehdotukset keräsivät lyhyessä ajassa yli 2 000 kaupunkilaisten kommenttia.
Kaiken takana on data
Tieto on avainasemassa kaikessa päätöksenteossa – onpa kyse uusien palvelujen tai kaupunkien kehityksestä. Joskus kyse on mututiedosta, yleensä onneksi kuitenkin tutkimustiedosta. Onkin ollut innostavaa hypätä analytiikkabisnekseen, jonka tavoitteena on kaupallistaa mobiilioperaattorin suuret datamassat päätöksenteon ja sitä kautta ihmisten elinympäristön parantamiseen.
Kaupunki- ja liikennesuunnittelussa ihmisten liikkumisratkaisujen ymmärtäminen on avainasemassa. Perinteisesti tietoa on kerätty kyselytutkimuksilla ja liikennemittauksilla sekä joukkoliikenteen lippujärjestelmistä tai asuin- ja työpaikkatilastoista.
Kun tavoitteena on ymmärtää laajasti väestön liikkumiskäyttäytymistä, anonymisoitu ja aggregoitu mobiiliverkkodata on varteenotettava lisä työkalupakkiin. Lähes jokaisen ihmisen taskusta löytyy kännykkä. Sen ja matkapuhelinverkon tukiasemien välisen kommunikaation eli viestinnän välitystietojen perusteella voidaan analysoida ihmisjoukkojen liikkumista luotettavasti, jatkuvasti ja kattavasti.
Uudenlaisen datan hyödyntäminen vaatii, että tunnistamme tilanteet ja tarkoitukset, joihin sitä voidaan soveltaa. Vaikka mobiiliverkkodatalla voidaan vastata perinteisiin kaupunki- ja liikennesuunnittelun kysymyksiin, löytynevät mielenkiintoisimmat sovelluskohteet jostakin ihan uudesta, kuten vaikkapa älyliikenteen tai palveluiden mukauttamisesta tarpeiden ja kysynnän mukaan. Lisäksi jatkuvasti saatavilla olevan, liki reaaliaikaisen datan hyödyntäminen muuttaa väistämättä toimintatapojamme.
Parhaiten pääsemme eteenpäin, kun mobiiliverkkodataosaaminen yhdistetään toimialaosaamiseen. Siksi haluan kuulla, miten ja mihin sinä hyödyntäisit mobiiliverkkodataa.
Tapio Levä vastaa Telialla analytiikkaliiketoiminnasta. Väitöstutkimuksestaan eli vuodesta 2014 lähtien hänen intohimonaan on ollut edistää innovaatioiden käyttöä liiketoiminnassa ja palvelukehityksessä. Kun päässä eivät pyöri kehitysmallit ja liiketoimintastrategiat, hän juoksee koripallo tai kompassi kädessään ja tutkii uteliaana uusia ympäristöjä – niin lähellä kuin kaukanakin.
Katso Tapion esitys Telia Crowd Insights –palvelun lanseeraustilaisuudesta 14.3.2018 täältä.