ICT-alan lakko aiheuttaa ruuhkia ja viivästyksiä Telialla. Lue Lisää

Takaisin

Tuore selvitys: Lasten verkkoarjessa väärä tieto on arkipäivää

4 min

Ilmastonmuutos aiheuttaa pian maailmanlaajuisen tuhotulvan, ja koulukaveri näki murhatun ruumiin kotimatkallaan. Tämänkaltaisiin väitteisiin pohjoismaalaiset lapset kertovat törmäävänsä verkossa.

Lapset elävät verkossa valeuutisten pyörteessä, paljastaa Telian Children’s Advisory Panel -selvitys. Huijaukset ja valheelliset uutiset ovat lapsille arkea, ja niitä jaetaan salamannopeasti myös kavereille.

Telian Children’s Advisory Panel (CAP) selvitti syksyllä 2021 pohjoismaalaisten lasten kokemuksia heidän verkossa kohtaamastaan disinformaatiosta. Digitaaliseen kyselyyn osallistui yli viisi tuhatta 11–17-vuotiasta ja siihen liittyviin työpajoihin yli viisisataa 12–15-vuotiasta Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta ja Liettuasta.  

”Suomalaisten lasten mediataidot ovat korkealla tasolla, mutta he kohtaavat arkiympäristöissään moninaista väärää tietoa ja vaikuttamista. Tällä voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin.”, Pelastakaa Lapset ry:n hankesuunnittelija Lauri Sundberg korostaa.

Selvityksen mukaan vanhemmilta kysyminen on lasten ensisijainen keino varmistaa verkosta löytyneiden tietojen todenmukaisuus. Vanhemmat ovat apuna myös tilanteissa, joissa lapsesta itsestään on levitetty valheita ja juoruja verkossa.

”Raportti osoittaa, kuinka tärkeää on antaa lapsille tarvittavat digitaaliset taidot arvioida sisältöä verkossa ja löytää luotettavia lähteitä. Kouluilla on nyt suuri rooli tässä työssä, ja vanhempien on osallistuttava lastensa digitaaliseen elämään ja rohkaistava heitä jakamaan ja kertomaan kokemuksistaan. Väärää tietoa on aina ollut olemassa, mutta se leviää nykypäivän digitaalisessa ympäristössä ennennäkemättömällä vauhdilla”, Telian yritysvastuupäällikkö Ira Vainio sanoo.

 

Ilmaiset tavarat ja pelivaluutta houkuttelevat: ”Klikkasin linkkiä, sivusto pyysi luottokorttiani”

”Törmäsin puhelimella mainokseen, joka lupasi ilmaista pelivaluuttaa. Klikkasin linkkiä, joka vei minut sivulle, joka pyysi luottokorttitietojani. Silloin säikähdin ja lähdin välittömästi sivulta. Myöhemmin huomasin, että samaa linkkiä oli lähetetty nimissäni kaikille ystävilleni, mutta onneksi onnistuin poistamaan linkin ennen kuin kukaan avasi sitä.”
15-vuotias vastaaja, Suomi

Suomalaislapset törmäävät verkossa eniten houkutteleviksi tehtyihin klikkiansoihin (68 %) sekä kuviin ja videoihin, jotka on käsitelty vaikuttamaan todellisilta (64 %).

Lapset tunnistavat valheellisiksi useimmiten sellaiset uutiset, jotka käsittelevät julkisuuden henkilöitä. He jakavat juttuja välittämättä niiden totuudenmukaisuudesta, sillä juorut ovat sekä hauskoja puheenaiheita että keino saada tuttavilta tunnustusta viimeisimpien käänteiden asiantuntijana.

Kaikkien selvityksen maiden lapset ja nuoret törmäävät sisältöihin, jotka lupaavat palkintoja, pyytävät klikkaamaan linkkiä tai jättämään henkilötietoja vastineeksi ilmaisista tuotteista. Lapsia houkuttelevat erityisesti sisällöt, jotka lupaavat klikkaajalle ilmaiseksi Fortniten kaltaisissa verkkopeleissä hyödyttävää pelivaluuttaa tai kaveripiirissä statussymbolina pidettyjä merkkituotteita.

He voivat vahingossa luovuttaa pankkitunnuksensa verkkohuijarille, jolloin oma käyttäjätili voi tulla hakkeroiduksi. Käyttäjä voi saada huijareilta myös viruksen tai levittää niitä vahingossa kontakteilleen.

Vaikuttajien sanaan luotetaan lähes varauksetta

”Instagramissa, Snapchatissa ja Tiktokissa on väärää tietoa lähes joka päivä. Se on todella surullista, koska yhä useammat ja nuoremmat lapset käyttävät sosiaalista mediaa ja haluavat jakaa tätä virheellistä tietoa todella nopeasti.”
15-vuotias vastaaja, Suomi

Joka kahdeksas selvitykseen vastanneesta lapsesta kertoo kohtaavansa verkossa väärää tietoa melko usein. Useimmiten sitä on liikkeellä Instagramissa ja TikTokissa.

Sovelluksissa liikkuvia valheellisia julkkisjuoruja ja mainoksia on kätevää levittää jakamalla julkaisuja omassa profiilissaan tai lähettämällä niitä yksityisviesteinä. Suomessa väärä tieto leviää herkästi myös WhatsApp-viestisovelluksen kautta.

Juorut ja mainokset leviävät sosiaalisessa mediassa salamannopeasti, ja väitteiden alkuperää on lähes mahdotonta jäljittää. Lapset eivät yleensä ilmoita havaitsemaansa valheellista tietoa palvelun ylläpidolle.

Vaikuttajien sanaan luotetaan. 40 prosenttia lapsista tarkistaa vaikuttajien julkaiseman sisällön todenperäisyyden. Suomalaislapset ovat muita tarkempina, sillä 53 prosenttia tarkistaa vaikuttajien jakamaa tietoa.

Suomalaislapset erityisen valveutuneita verkossa

”Tämä tapahtui korona-ajan alussa. Katselin Instagramin storyja. Yksi niistä sanoi, että korona tappaa meidän kaikki vuonna 2021. Menin paniikkiin ja soitin isälleni. Kerroin hänelle mitä olin nähnyt. Hän sanoi, ettei se ole totta. Hän myös saarnasi minulle lähdekritiikistä. Ja nyt todellakin tiedän, ettei se ollut totta, koska on vuoden 2021 loppu ja maailman väestö vain kasvaa.”
12-vuotias vastaaja, Suomi

Pahimmillaan väärä tieto voi aiheuttaa lapselle emotionaalisia traumoja ja ahdistusta. Selvitykseen osallistuneita lapsia on huolettanut esimerkiksi erilaiset liioitellut väitteet ilmastonmuutoksen ja koronaviruksen aiheuttamista katastrofeista ja kuolemantapauksista.

Kaikissa selvityksen maissa laajasti tunnetut uutissivustot koetaan luotettavimmaksi verkkolähteeksi. Suomalaisista lapsista ja nuorista vain 28 prosenttia tarkistaa uutisiin tai maailman tapahtumiin liittyvien sisältöjen totuudenmukaisuuden. Puolet kaikista selvituksen vastaajista luottaa Wikipediaan lähteenä.

Suomalaislapset erottuvat muista keskimääräistä näppärämpinä salapoliiseina. Jopa 71 prosenttia tietää, kuinka luotettavaa tietoa löytää verkosta, ja 57 prosenttia uskoo osaavansa erottaa väärän tiedon oikeasta.

Lapset tarkistavat netistä löytämiensä väitteiden todenperäisyyttä lähinnä koulutehtäviä tehdessään. Suomalaisista lapsista jopa 72 prosenttia on sitä mieltä, että koulu on opettanut riittävästi taitoja luotettavan tiedon löytämiseen ja faktojen tarkistamiseen.

Children’s Advisory Panel (CAP) on Telian yhteistyöhanke lasten oikeuksia ajavien organisaatioiden ja koulujen kanssa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Hankkeen pääkumppani on World Childhood Foundation. Vuoden 2021 CAP-hankkeessa olivat mukana myös Estonian Union for Child Welfare (Viro), Pelastakaa Lapset (Suomi) ja Dross Internets (Latvia). Selvitystulosten analysoinnista vastasi Ipsos.

Lisää tietoja selvityksen tuloksista löydät täältä.

Teksti: Sara Gyldén
Kuva: Telia

 

 

Lisää samasta aiheesta

Lisää samalta aihealueelta

Medialle
Edellinen artikkeli
Kotimaan internetin solmukohta laajeni Pitäjänmäelle – ”Telian datakeskus on nopea ja luotettava reitti Suomesta maailmalle”
Suomen merkittävin internetin yhdysliikennepiste sijaitsee jatkossa myös Telian uudessa ...
Seuraava artikkeli
Kustannussäästöjä ja vähemmän päästöjä – Fintraffic alkaa hyödyntää Telian liikkumisdataa uudessa kehityshankkeessa
Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic ja Telia ovat käynnistäneet mittavan tutkimushankkeen, jonka ...