Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Takaisin

Kiertotalous on ympäristöteko, joka vaatii ajattelutavan muutoksen

4 min
Maailman ympäristöpäivä Maailman ympäristöpäivä

Ilmastonmuutos, väestömäärän kasvu, luonnonvarojen rajallisuus ja monimuotoisuuskato sekä näiden tuomat haasteet ihmiskunnalle. Tältä keskustelulta on harva voinut välttyä. 

Ihmisten elintason parantumisen myötä on keskiluokan kulutustottumukset tulleet osaksi yhä useamman arkea. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten me kuluttajina arjessa kulutamme tai mitä ja miten yrityksissä hallinnoidaan erilaisia läpikulkevia materiaalivirtoja. 

Materiaalivirtojen optimoimista ja jätteiden muodostumisen minimoimista kutsutaan kiertotaloudeksi. Sitran johdolla on Suomelle tehty maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta ja kiertotaloudelle on annettu tärkeä rooli myös hallitusohjelmassa. Kiertotaloudesta ei ole tullut vain ympäristöteko, vaan myös vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa.

Vuokraa, lainaa tai vaihda 

Kiertotalouden ytimessä on periaate, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse. Kuluttajille on luotu digitalisaation myötä useita erilaisia jakamisalustoja, joista on näppärä vuokrata, lainata tai vaihtaa omaisuutta juuri sellaiseksi ajankohdaksi, kun sitä oikeasti tarvitsee. 

Kiertotalous ei kuitenkaan ole vain sitä, että materiaalit saadaan kiertoon tai että ne hyödynnetään, vaan kyseessä on ensisijaisesti ajattelutavan muutos. 

Kiertotaloudessa luodaan uusia liiketoimintamalleja aina palvelun tai laitteen alkumetreiltä lähtien. Laitteet esimerkiksi voidaan suunnitella niin, että ne on helposti päivitettävissä uusilla osilla kun teknologia kehittyy tai osat kuluvat. Yritys voi myös tuoda tuotteensa palveluna markkinoille, jolloin se voi vaikuttaa tehokkaimmin laitteen elinkaaren hallintaan.

Lisäksi on tietysti resurssitehokkuus ja kierrätys. Digitalisaation avulla on mahdollista optimoida prosesseja niin, että resurssien kulutus minimoidaan. Kierrätyksen tavoitteena tulisi olla materiaalien uudelleenkäytön parantaminen ohjaamalla ne takaisin kiertoon ja näin vähentää esimerkiksi poltettavaksi ohjautuvan jätteen määrää. Vaikka energiaksi hyödyntäminen on aina parempi kuin kaatopaikka, hyödyntämisprosessissa materiaalin tai aineen alkuperäinen arvo aina katoaa. 

Vastuullinen digitalisaatio

Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat avainasemassa monen tulevaisuuden yhteiskunnallisen haasteen ratkaisussa. Jotta voimme mahdollistaa ja ylläpitää teknologista kehitystä, tarvitsemme kasvavassa määrin muun muassa elektroniikka. Ja jotta voimme minimoida riskit ja maksimoida mahdollisuudet, tulee meidän toimia kestävästi. 

Tämä tarkoittaa kiertotalousajattelun tuomista vahvasti osaksi yhteiskuntamme digitalisoitumista. Miksi näin? Digitalisaation mahdollistava elektroniikka on hyvä esimerkki laitteista, joilla on itsessään usein suhteellisen lyhyt elinkaari. Tämän lisäksi ne koostuvat tärkeistä materiaaleista ja metalleista, joiden määrä maailmassa on rajallinen ja joiden valmistuksen ympäristövaikutukset ovat merkittävät.

Elektroniikan kulutuksen volyymi on valtava ja kasvaa jatkuvasti. Pelkästään suomalaisten hankkimien älypuhelimien määrä vuodessa on noin kaksi miljoonaa kappaletta ja keskimääräinen käyttöikä noin kolme vuotta. Elektroniikkalaitteiden suurin ympäristövaikutus muodostuu niiden valmistusprosessissa, kun laitteiden materiaaleja louhitaan maasta ja viedään tehtaalle valmistettavaksi. 

Otetaanpa esimerkiksi älypuhelin. 200 grammaa painavan älypuhelimen hiilijalanjälki on noin 79 kg, mikä vastaa 571 ajettua kilometriä autolla. 80 % näistä päästöistä syntyy valmistusvaiheessa ja vain 15 % käytön aikana. Lisäksi yhden puhelimen valmistamisesta syntyy näkymätöntä jätettä noin 86 kg. Erilaisia ympäristövaikutuksia on siis monia ja kokonaisvaikutus on paljon suurempi kuin äkkiseltään voisi ajatella. 

Valinta, jolla jokainen voi vaikuttaa

Avainasemassa on laitteiden eliniän pidentäminen ja materiaalien kierron mahdollistaminen. Kuluttajalle tämä tarkoittaa valintoja, yrityksille laitteiden tarjoamista palveluna, kunnostettujen laitteiden ottamista myyntivalikoimaan sekä asianmukaisen kierrätyksen järjestämistä. 

Jotkin yritykset tarjoavat jo ratkaisuja; puhelimen voi esimerkiksi ostaa tehdaskunnostettuna. Tehdaskunnostettu puhelin on kuin uusi, mutta sillä on jo yksi elämä takana. Sen lisäksi, että valinta on ekologinen, se on myös taloudellinen, sillä käytetyn puhelimen saa hankittua uutta puhelinta edullisemmin. Tutkimukset osoittavat, että käytetyllä älypuhelimella on keskimäärin 55 kg CO2e päästösäästö, joka vastaa lähes uuden älypuhelimen tuotannosta syntyvää hiilijalanjälkeä.

Merkittävä haaste onkin saada materiaalit kiertämään läpi prosessin. Usein, varsinkin tietoa sisältävä elektroniikka, unohtuu pöytälaatikoihin odottamaan tietojen tyhjentämistä. 

Tietojen poisto on kuitenkin yllättävän helppoa – riittää, että palauttaa tehdasasetukset laitteeseen. Jos haluaa olla täysin varma, että kukaan ei pääse tietoihin käsiksi, voi laiteen ottaa vielä uudelleen käyttöön ja toistaa tyhjennyksen kertaalleen. Tämän jälkeen laitteen voi huoletta viedä myymälään, joissa on usein myös maksuton ja tietoturvallinen elektroniikkalaitteiden keräyspiste.

Useilla älypuhelimien jälleenmyyjillä on kampanjoita, joissa vanhan laitteen palauttamalla voi saada alennusta uudesta laitteesta. Materiaalien kierrätys säästää huomattavasti energiaa ja näin ollen myös ympäristöä ja hiilidioksidipäästöjä neitseelliseen raaka-aineeseen verrattuna. Esimerkiksi älypuhelimesta kolmasosa on ruostumatonta terästä. Energiansäästö teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa on parhaimmillaan 75 %.
 
Jokainen meistä voi miettiä, mitä oikeastaan tarvitsee omistaa. Tarvitsenko uuden laitteen, vai voisinko hankkia käytetyn tai kunnostaa nykyisen? Haastaa itsensä ja lähimmäiset tyhjentämään kaapit sähkö- ja elektroniikkaromusta ja viemää ne asianmukaisesti kierrätettäväksi. Näin voimme varmistaa, että arvokkaat metallit saadaan kiertoon ja ympäristölle vaaralliset materiaalit käsitellään asianmukaisesti. 

 

Ira Vainio – vastuullisuuspäällikkö, Telia Finland
Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Ympäristövastuu Yritysvastuu
Edellinen artikkeli
Mentorointiohjelma ottaa ja antaa – Amira ja Päivi innolla mukana
Seuraava artikkeli
Katsaus lyhyen aikavälin ympäristötavoitteisiin Äiti Maan päivänä