Takaisin

Tutkimus kertoo: Suomalaislasten ruutuaika on kasvanut selvästi korona-aikana

3 min

Korona-aika on lisännyt suomalaislasten ja -nuorten digilaitteiden parissa viettämää aikaa, selviää Telian teettämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistuneista vanhemmista miltei puolet arvioi lastensa ruutuajan lisääntyneen. Näiden lasten ja nuorten ruutuaika on lisääntynyt pääosin tunnilla tai kahdella tunnilla päivässä. Asiantuntija löytää lisääntyneestä ruutuajasta huolenaihetta, mutta myös positiivisia puolia.

Suomalaislasten ja -nuorten ruutuaika on koronan aikana kasvanut. 44,2 prosenttia vanhemmista arvioi tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamassa tutkimuksessa lastensa ruutuajan kasvaneen korona-aikana, eli viimeksi kuluneen puolentoista vuoden ajanjaksolla. Jos ruutuaika on lisääntynyt, vanhemmat arvioivat sen kasvaneen pääosin tunnilla päivässä (55 %) tai kaksi tuntia päivässä (27,6%).

”Minusta tässä voidaan puhua melko isosta noususta. Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että suomalaislasten ruutuaika on jo neljästä kuuteen tuntia päivässä. Jos siihen lisätään vielä kaksi tuntia, melko suuri osa lapsen tai nuoren päivästä kuluu jo puhelimella”, kommentoi Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Antti Järventaus.

Lisääntynyt ruutuaika on tutkimuksen mukaan otettu varsinkin ulkoilusta, kavereiden kanssa vietetystä ajasta ja perheen yhteisestä ajasta.

”Tämä on tietysti hieman kaksijakoinen tulos. Lapsen hyvinvointi koostuu peruselementeistä, joihin esimerkiksi ulkoilu kuuluu. On huolestuttavaa, jos puhelin vie paljon aikaa muista lapsen kehitykselle tärkeistä asioista. Toisaalta taas korona-aikaan puhelin ja erilaiset sovellukset ovat mahdollistaneet yhteydenpidon ystävien kanssa, mikä on ollut erittäin tärkeää”, Järventaus linjaa.  

”Missä olit tänään?”

Yli puolet suomalaisperheistä (53,2%) kiinnittää tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten ruutuaikaan huomiota vain ”jossain määrin, melko suurpiirteisesti”. Huolta kasvava ruutuaika kuitenkin aiheuttaa, sillä vanhemmista vain 8,8 prosenttia kertoo, ettei ole lainkaan huolestunut lapsensa ruutuajasta. Tästä huolimatta vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa netin käytöstä pääosin satunnaisesti.

”Vanhemmat pohtivat kyllä, että mitäköhän ne lapset netissä oikein tekevät, mutta he eivät aina osaa aloittaa keskustelua aiheesta. Vinkkaisin vanhemmille, että suhtautuisivat netissä surffailuun kuin mihin tahansa harrastukseen. Keskustelun voi aloittaa vaikka siitä, missä olit netissä tänään, oletko tänään tehnyt jotain uutta Snapchatissa, mikä somessa ihmetytti tänään”, kommentoi Telian vastuullisuusasiantuntija Ira Vainio.

Telia ja Pelastakaa Lapset kokosivat myös perheiden tueksi digitaalisen vanhemmuuspakkauksen, joka auttaa vanhempaa suojaamaan lapsen netinkäyttöä.

”Lapsella on oikeus seikkailla netissä. Älylaitteelta avautuu kuitenkin maailma, jossa lapsi tarvitsee uusia taitoja sekä vanhemman tukea ja turvaa. Siksi kokosimme työkaluja ja käytäntöjä toimivan digiarjen muodostamiseen. Digitaalinen vanhemmuuspakkaus auttaa vanhempaa tukemaan lasta digimaailmassa ja kannustaa nauttimaan turvallisesti sen tarjoamista mahdollisuuksista”, Vainio jatkaa.

Tärkein ohjenuora löytyy yllättävän läheltä.

”Ohjaa omalla esimerkillä siihen suuntaan, mikä sinusta olisi hyväksi. Tämä pätee myös puhelimen käytössä.”

  • Tulokset perustuvat tutkimusyhtiö Bilendin elokuun alussa 2021 tekemään tutkimukseen, jossa haastateltiin 500 vanhempaa.

Anne Peltola

Lisää samasta aiheesta

Lisää samalta aihealueelta

Medialle
Edellinen artikkeli
Korona altisti myös tietojenkalastelulle ja palvelunestohyökkäyksille – hybridityö haastaa yritysten tietoturvan
Viimeisen kahden vuoden aikana erilaiset kalastelu- ja huijausviestit sekä suorat kohdistetut ...
Seuraava artikkeli
Tekstiviestihuijaus leviää vauhdilla – "Sinulle on 1 uusi vastaajaviesti"
Flubot-haittaohjelman leviäminen alkoi Suomessa kesäkuussa ja jatkuu edelleen aggressiivisesti.