Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Takaisin

Matkalla pilveen – säilytätkö dataa uuden tietosuoja-asetuksen mukaisesti?

Pilvipalvelut yleistyvät, ja yritysten tulee huolehtia, että ne käsittelevät dataa asetusten mukaisesti.

Julkisia pilvipalveluita tuotetaan pääosin Pohjois-Amerikasta käsin, ja näillä palveluntuottajilla on isoja datakeskuksia myös Euroopassa, muun muassa Irlannissa ja Hollannissa. Paikalliset datakeskukset, joita on alkanut syntyä viime vuosina, tarjoavat asiakkaille tiettyjä etuja kauempana sijaitseviin datakeskuksiin nähden. Mitä lähempänä datakeskus on loppukäyttäjää, sitä jouhevammin ja nopeammin se toimii.

EU:n uusi tietosuoja-asetus koskettaa kaikkia yrityksiä

”EU:n uusi, vuonna 2018 voimaan astuva tietosuoja-asetus sekä erilaiset tietovuodot pakottavat yritykset miettimään entistä tarkemmin, missä data sijaitsee ja kuka siihen pääsee käsiksi”, toteaa Eero Lindqvist, joka vastaa Telialla pilvipalveluista sekä datakeskusliiketoiminnasta. ”Isoja julkisia pilviä käytetään jatkossakin, mutta ne eivät sovi kaikkiin tarkoituksiin eli tarvitaan myös paikallisia palveluita. Paikallisista datakeskuksista pystytään tarjoamaan pilvipalveluiden lisäksi myös hyvät ja laadukkaat yhteydet julkisiin pilviin sekä tilaa asiakkaan omille laitteille”, Lindqvist jatkaa.

Uuden tietosuoja-asetuksen mukaan rekisterinpitäjien sekä henkilötietojen käsittelijöiden tulee tietää, missä paikassa henkilötietoja käsitellään ja säilytetään. Asetus antaa mahdollisuuden siirtää tai käsitellä henkilötietoja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelle, mutta rekisterinpitäjällä on vastuu siitä, että niitä käsitellään ja säilytetään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Mahdolliset rikkomukset voivat johtaa sakkoihin, jotka voivat olla jopa 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia yrityksen globaalista liikevaihdosta.

Monet pilvipalvelut käyttävät ETA:n ulkopuolella sijaitsevia palvelimia tai kopioivat asiakkaiden dataa globaalisti. Myös paikallisen pilvipalvelun tietojenkäsittelylaitteisto voi olla EU:n ulkopuolisen palveluntarjoajan hallinnassa. Näissäkin tilanteissa on noudettava EU:n tietosuoja-asetuksen määräyksiä, eikä asiakas rekisterinpitäjän ominaisuudessa voi ”ulkoistaa” vastuutaan henkilötietojen käsittelijälle, kuten pilvipalvelun toimittajalle.

Harva yritys pystyy siirtämään kaikkea pilveen, joten yrityksillä tulee säilymään tietynlainen sovelluskanta, joka halutaan pitää omissa käsissä ja mahdollisesti pyörittää omilla laitteilla – muttei kuitenkaan välttämättä omassa konesalissa. Omasta alustasta, julkisesta pilvialustasta sekä paikallisesta pilvestä koostuvan hybridimaailman pystyy tarjoamaan ainoastaan kansainvälisillä tietoliikenneyhteyksillä varustettu, paikallinen datakeskus.

Data ja tietoliikenne räjähtävät käsiin

Kaikki kasvaa. Tietoliikenteen sekä työkuormien määrä tulee seuraavan 3-4 vuoden aikana 2,5-kertaistumaan, tallennetun datan määrä kolminkertaistumaan. Myös pilvipalveluiden sekä esineiden internetin yleistyminen lisäävät kapasiteetin tarvetta. Eksponentiaalinen kasvu edellyttää teolliseen mittakaavaan sekä massatuotantoon pohjautuvaa käsittelykapasiteettia.

”Datakeskuksia on kyllä rakennettu kautta aikojen, mutta nyt trendinä on, että ne alkavat olla teollisuuslaitoksia”, kertoo Lindqvist. ”Aiemmin datakeskukset ovat olleet pieniä ja ne on tyypillisesti tehty yhden käyttäjän, esimerkiksi yrityksen omaan käyttöön. Kun haetaan tehokkuutta, mittakaavan täytyy olla teollinen, jotta saavutetaan hyötyjä suuruuden ekonomiasta.”

Ulkoistaminen on kasvava trendi. Yritykset ja myöskään julkishallinto eivät välttämättä näe enää tarvetta omalle laitetilalle. Tuotanto on isommissa yksiköissä tehokkaampaa, ja niissä pystytään myös paremmin huomioimaan turvallisuus- ja energiatehokkuusvaatimukset. Oma konesali edellyttää investointeja sekä jatkuvaa ylläpitoa, mikä ei välttämättä ole kustannustehokasta. Oma laitetila ei myöskään skaalaudu liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti joustavasti ylös- tai alaspäin.

Telia rakentaa Helsingin Pitäjänmäkeen Suomen suurinta avointa datakeskusta, joka tarjoaa palveluita kaikille yrityksille kokoluokasta riippumatta ja joka vastaa jatkuvasti kasvavaan kapasiteetin tarpeeseen. Datakeskukseen mahtuu jopa 200 000 palvelinta ja sen suunniteltu kapasiteetti on 24 megawattia. Jäähdytyksen tuottama lämpö kerätään datakeskuksessa talteen ja siirretään kaukolämpöverkkoon.

Kiinnostuitko datakeskuspalveluista?

Lue lisää Telia Helsinki Data Centeristä

Tutustu tarkemmin

Artikkelin aihealueet

Pilvipalvelut Tietoturva Datacenter
Lisää samasta aiheesta
Kun siivouskomero ei ole vaihtoehto – luotettavat ja joustavat konesalipalvelut ovat elinehto Poutapilven liiketoiminnalle
Onko liiketoimintaa ilman tietoturvaa?
Hakkerin vinkit: Onko liiketoimintaa ilman tietoturvaa?
Telia Helsinki Data Centerin menestyksen salaisuus on arvojohtaminen
Näin helposti yrityksesi nettisivustolle murtaudutaan
Hallittu videovalvonta säästää resursseja ja synnyttää liiketoimintamahdollisuuksia
Karttanäkymät turvassa pilvessä
Pilvivalvontaa ympäri vuorokauden
Edellinen artikkeli
Minkälaisia ovat asiakaskokemuksen trendit vuonna 2016?
Siinä missä ennen asiakkaita on kannustettu ottamaan yhteyttä muutoin kuin puhelinpalvelun kautta, ...
Seuraava artikkeli
Tietosuoja on kaikkien oikeus – tällä hetkellä myös jätesäiliön
Luottamuksellinen viestintä ei rajoitu enää vain henkilöihin.