Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Kaikki artikkelit

Teknologia, kulutus, lainsäädäntö – sähköjärjestelmää uudistetaan monesta suunnasta

3 min
Business Finlandin Pia Salokosken mukaan energia-alan digitalisaatio on kansainvälisesti vertailtuna Suomessa hyvässä vaiheessa.

Suomi haluaa kattaa puolet energiankulutuksestaan uusiutuvilla energiamuodoilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii muutoksia koko sähköjärjestelmäämme. Yhdessä 5G:n ja muiden uusien teknologioiden kanssa uudet sähköntuotannon ja -kulutuksen muodot voivat synnyttää myös uudenlaista liiketoimintaa.

Vihreät arvot ja bisnes kulkevat rinnan

”Teknisesti ja taloudellisesti olisi varmasti jo nyt mahdollista kattaa suurin osa sähköntuotannosta uusiutuvilla, mutta tämä ei riitä. Tarvitaan lisäksi muun muassa kysyntäjoustoa kulutukseen”, ABB:llä verkostoautomaatiosta vastaava Dick Kronman selostaa.

Kysyntäjousto tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuluttajan lämminvesivaraaja kytkeytyy päälle silloin, kun uusiutuvaa sähköä on runsaasti tarjolla, ja menee pois päältä, kun sähköntuotannossa on vajetta. ”Uusiutuva tuotanto vaihtelee runsaasti tuulen ja pilvisyyden mukaan, mikä vaatii sähköjärjestelmältä joustoa ja tiedonsiirtoverkolta nopeutta. Tähän 5G-verkko tulee vaikuttamaan merkittävästi – tuotannon ja kulutuksen erot pystytään tasaamaan reaaliaikaisesti”, Kronman kertoo.

Uusiutuvan energian tuotanto ja kysyntäjoustojen mahdollistaminen luovat Kronmanin mukaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kronmania komppaa Business Finlandin älyenergiaohjelmasta vastaava Pia Salokoski: ”Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja liiketoimintatavoitteet kulkevat nykyään usein jo käsi kädessä. Myös sähköjärjestelmän eri vaiheista syntyvä data voi synnyttää uutta liiketoimintaa, jota voi olla vielä vaikea edes ennustaa.” Kaksikon mukaan 5G-verkon nopeus ja kapasiteetti helpottavat datan keräämistä ja käsittelyä.

Pia Salokoski ja Dick Kronman keskustelevat Jarno Huupposen johdolla podcastissa sähköntuotannon älyratkaisuista.

Uudet toimijat mukaan sähköntuotantoon ja -myyntiin

Uutta liiketoimintaa luovat osittain uudet toimijat. Aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen halventuessa nimittäin kuluttajien rooli sähköntuotannossa kasvaa. ”Kuluttajat voivat tulevaisuudessa vastata verkon joustoon omalla tuotannollaan tai kulutuksellaan. Markkinoille tulee niin sanottuja aggregaattoreita, jotka keräävät pienten toimijoiden jouston tai tuotannon isommiksi kokonaisuuksiksi ja täydentävät niillä sähkömarkkinoita.”

Kronmanin mukaan kuluttajat muodostavat tulevaisuudessa todennäköisesti myös energiayhteisöjä, joissa sähköntuotannon ja -siirron roolit jaetaan usean kuluttajan kesken. ”Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin vielä lainsäädännön uudistamista Älyverkkotyöryhmän ehdottamalla tavalla. Tällä hetkellä sähkön myyminen kaverille ei ole mahdollista ilman kaksinkertaista verotusta”, Salokoski huomauttaa.

Kuluttajien lisäksi sähkön tuottajia tulee myös teollisuuslaitoksista. Esimerkiksi Telian datakeskus Helsingissä tuottaa lämpöä, joka kerätään talteen ja jalostetaan hyötykäyttöön. ”Kaikki teollisuuslaitokset synnyttävät lämpöä ja niissä on myös joustokohteita”, Salokoski toteaa, ”lämmön hyödyntämistä kehitetään kovaa vauhtia.”

Ensin Ahvenanmaa, sitten koko Suomi

Salokoski kertoo Business Finlandin luotsaamasta, Älykäs energia -ohjelmaan kuuluvasta pilotista, joka on parhaillaan käynnissä Ahvenanmaalla: ”Pilotin tavoite on edistää yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, jotta ne voivat yhdessä kehittää innovaatioita liittyen koko sähköntuotantojärjestelmään.”

Myös Kronman on tiiviisti mukana pilotissa. ”Ahvenanmaalla testataan muun muassa sähkön kysyntäjoustoa, sähkön varastointia ja sähköliikennettä. Ahvenanmaa valikoitui pilotin toteuttamispaikaksi, koska siellä on jo runsaasti tuulivoimatekniikkaa ja koska siellä voidaan itsehallinnon ansiosta viedä lakiuudistuksia läpi nopeutetulla aikataululla. Löydökset ovat aikanaan skaalattavissa koko maahan.”

Salokosken mukaan Suomessa ollaan kansainvälisesti vertailtuna hyvässä vaiheessa energia-alan digitalisaatiossa: ”Meillä esimerkiksi hyvät tiedonsiirtoverkot ja älymittarit ovat arkipäivää, ja keinoälyn hyödyntämisessä ja tutkimisessa ollaan pitkällä”, hän vakuuttaa.

Lue lisää: Enemmän tuottajia, joustavampaa kulutusta – 5G ketteröittää sähköverkkoa

Voiko kyltymättömän energiasyöpön rakentaminen keskelle Helsinkiä olla ympäristöteko?

Teksti: Satu Ekman

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

5G
Edellinen artikkeli
Onko liiketoimintaa ilman tietoturvaa?
Tietoturva on oleellinen osa kestävää digitaalista liiketoimintaa ja yrityksen onnistunutta ...
Seuraava artikkeli
Telia Lab jahtaa innovaatioita – "Tulevaisuutta luodaan nyt"
Innovaatioilla on Telialla nyt koti. Vuoden alussa perustetun Telia Labin tavoitteena on tukea ...