Kaikki artikkelit

Kuka omistaa tiedon?

3 min

Sonera on nyt Telia.

Digitalisaatio tuo uusia sovellusalueita vapaasti hyödynnettävälle tiedolle ja luo uusia liiketoiminnan ekosysteemejä. Tieto on demokratian ja liiketoiminnan voiteluöljy.

Avoin data tarkoittaa jalostamatonta raakadataa, jota on kertynyt yrityksille tai organisaatioille. Tämä avataan julkiseen ja vapaaseen käyttöön. Suomessa avoimen datan juuret ulottuvat 1990‐luvun puoliväliin.

Helsinki Institute for Information Technologyn tutkija ja Open Knowledge Finland ry:n puheenjohtaja Antti Poikola vertaa suomalaisia avoimen datan käytäntöjä Yhdysvaltoihin, joka on tällä vuosituhannella johtanut tiedon avaamiseen liittyvää keskustelua. Suomessa avoimesta datasta käytiin periaatekeskusteluita 2000‐luvun alkuvuosina osana valtion tuottavuusohjelmakeskusteluita. Kysymys oli, pitikö julkishallinnon tuottamalla tiedolla olla hinta. Laajempi hallinnon ja yritysten yhteinen näkemys muodostettiin Kataisen hallitusohjelman valmistelutyössä 2010.

POIKOLA: ”Minulla oli silloin naiivi usko, että totta kai Suomessa on avoin data, että tämä on jo avoin yhteiskunta. Kyllähän me pystymme tekemään samat jutut kuin siellä rapakon takana. Sitten kun aloin selvittää suomalaisen datan avoimuutta niin törmäsin suorastaan seinään. Paljastui, että datan avoimuus ja helppo saatavuus on täysin vierasta suomalaiselle julkishallinnolle.”

Ossi Kuittinen toimi aiemmin Sitrassa kehitysjohtajana keskittyen innovaatio‐ ja tietoyhteiskuntastrategioihin. Hän on työuransa aikana perehtynyt laajalti ihmisläheisen tietotekniikan mahdollisuuksiin elämänlaadun parantamiseksi. Nyt Kuittinen on it‐alan startup‐yrityksissä toimiva hallitusammattilainen. Sekä Poikola että Kuittinen toimivat asiantuntijoina liikenne‐ ja viestintäministeriön henkilödataa koskevassa selvityksessä vuodelta 2014.

KUITTINEN: ”Ennen avoimuudella tarkoitettiin etupäässä julkaistun tiedon uudelleenkäyttämisen problematiikkaa. Asia nähtiin tekijänoikeuskysymyksenä ja kieltojen ja rajoitusten vastapainoksi kehitettiin Creative Commons luvitus. Nyt ei keskustelu enää painotu tiedon avaamiseen, vaan avatun tiedon käytettävyyteen, eli siihen kuinka tiedon avaaminen voisi luoda uutta liiketoimintaa.”

Tiedon sanotaan olevan oljyä joka toimii tärkeänä raaka‐aineena yhteiskunnalle. Poikola haluaisi muotoilla vertauskuvan uudelleen. Avoin data on öljyä voiteluainemielessä, ei niinkään raaka‐aineena. Avoin data vähentää kitkaa erilaisissa yhteiskunnallisesti tärkeissä toiminnoissa.

”Totta kai tietyllä datalla voi myös tehdä suoraan tuotteita, mutta kyse on näkökulmasta ja asioiden yhdistämisestä. Aika suuri osa datasta on sellaista, joka vain tekee toiminnoista jouhevampia, järkevämpiä ja helpompia. On siis muistettava, että yhteys lopputuotteeseen ja liiketoimintaan ei ole välttämättä niin suoraviivainen.”

Avoimen datan asia sinänsä etenee, uskovat Poikola ja Kuittinen. Se on juna, joka on lähtenyt hyvin liikkeelle.

My Data: Henkilökohtainen tieto ei ole henkilökohtaista

Jokaisesta ihmisestä kertyy jatkuvasti suuri määrä henkilötietoa. Kaikki maksut, transaktiot, bussikortin käyttö, kirjastossa käynti, kanta‐asiakaskortin vilauttaminen, tai minkä tahansa verkkopalvelun käyttäminen luovat digitaalisen jalanjäljen.

POIKOLA: ”Tällä hetkellä meillä on vaikutusvaltaa vain hyvin pieneen osaan tästä tiedosta ja tulevaisuuden skenaarioissa henkilökohtaisen tiedon määrä on yleensä ainoastaan lisääntymään päin. Tämä on aivan kestämätön tilanne!”

Henkilötieto on luonteeltaan hajanaista ja sirpaloitunutta.

”Tähän mennessä kaikki tietosuoja on perustunut organisaatioiden välisiin sopimuksiin, joita pyritään sääntelemään niin, että ihmistä suojellaan tavalla tai toisella. Valitettavasti samalla se sama ihminen on siirretty täysin syrjään itseään koskevien tietojen hallinnasta ja siirtelystä organisaatioiden välillä.”

My datan perusajatus on kehittää tietoarkkitehtuuriratkaisuja siten, että henkilökohtaisen tiedon hallinta palautetaan yksilölle. Kuittinen näkee henkilökohtaisen tiedon osana perustavia oikeuksia.

KUITTINEN: ”Jos halutaan edistää demokratiaa ja ihmislähtöisyyttä, digitaaliseen maailmaankin on pakko saada ihmisoikeudet. Kyse on arvovalinnoista. Yksilö voi kertoa enemmän itsestään yrityksille, joihin hän luottaa. Näin eettinen toiminta nousee yrityksille nykyistä merkitsevämmäksi kilpailueduksi. Tästä hyötyvät kaikki.”

Teksti on Soneran syksyllä 2015 julkaisemasta kirjasta Uuskasvun polut – Digitalisaation lupaus.

OSTOSKORISSASI ON TUOTTEITA KAHDESTA ERI KAUPASTA

Verkkokauppamme uudistuksesta johtuen osa yritystuotteistamme ja -palveluistamme on tilattavissa eri kaupasta kuin laitteet, puhelinliittymät ja mobiililaajakaistaliittymät. Siirry tekemään tilauksesi loppuun.

Laitteet ja liittymät
Muut yritystuotteet

OSTOSKORISSASI EI OLE TUOTTEITA

Tilaa jatkuvasti kasvavasta valikoimastamme laitteet, puhelinliittymät sekä mobiililaajakaistaliittymät yrityksellesi.

Siirry kauppaan