Aivokuori internetiin – futuristin visiossa teknologia sulautuu ihmiseen
Jos teknologia aiemmin oli osa ulkoista todellisuuttamme, on se nyt siirtymässä sisällemme. Näin visioi futuristi Gerd Leonhard.
”Teknologia voi muuttaa ajattelutapaamme, koneet voivat toisintaa tietojamme ja alamme käyttää virtuaalilaseja. Ennemmin tai myöhemmin voimme myös kytkeä aivokuoren verkkoon.”
”Kuuden vuoden kuluttua meillä saattaa jo olla tietokoneita, jotka ovat miljoona kertaa nykyistä tehokkaampia. Noin 40 vuoden kuluttua elämme hyvin erilaisessa maailmassa. Olemme tavallaan sulautumassa teknologiaan ja tämä tulee muuttamaan ihan kaiken”, Leonhard ennustaa.
Onko aivokuori turvassa, kun se on pilvessä?
Leonhard muistuttaa, että aivan kaikesta – vaikkapa ihmissuhteista, liikenteestä, mediasta ja digitaalisesta rahasta – syntyy dataa. Voimme hyödyntää sitä lukemattomin eri tavoin.
”Kun kaikki data siirtyy pilveen, tulee pilvestä ensisijainen taistelutanner. Ja mitä enemmän olemme verkossa, sitä enemmän korostuu turvallisuus. Joudumme pohtimaan, kenellä on viime kädessä vastuu ja keneen otamme yhteyttä, jos tulee ongelmia. Entä onko meillä oikeus saada tietomme takaisin?”
”On äärimmäisen tärkeää tallettaa kaikki data tietoturvallisesti”, Leonhard summaa.
Kone hoitaa numerot, ihminen luovuuden
Leonhard ajattelee, että suurin ero ihmisen ja koneen välillä on se, että olemme oikeasti olemassa, kun taas kone on olemassa ainoastaan numeroina. ”Koneet eivät osaa olla luovia tai kuvitella ja käsitellä ajatuksia. Ihmisten tehtävä on tehdä sitä, missä olemme parhaita, kuten hoitaa ihmissuhteita, havainnoida ja innovoida.”
”Meidän kannattaa pelätä koneita vasta sitten, jos annamme niille liikaa valtaa. Älykkäät ohjelmistot ovat erittäin hyödyllisiä, mutta ihmisten kaltaiset koneet olisivat äärimmäisen vaarallisia. Viime kädessä tietenkin päättäjät päättävät, mikä teknologia on hyvää tai huonoa”, Leonhard toteaa.
Tee sitä työtä, mitä haluat – kaksi tuntia päivässä
”Meidän täytyy määritellä työnteko ja työpaikat tulevaisuudessa uudelleen. Ensinnäkin monet meistä tulevat toimimaan itsenäisissä tehtävissä vakituisten työpaikkojen sijaan. Tulevaisuus pohjautuu keikkatalouteen, jossa teemme töitä eri paikoissa jatkuvasti uudistuen.”
”Toiseksi, koneet voivat olla 20 vuoden kuluttua niin viisaita, että voimme tienata yhtä paljon kuin nyt tekemällä töitä ainoastaan kaksi tuntia päivässä. Ja kolmanneksi, voimme lopulta ehkä erottaa työnteon rahasta. Teemme sitä työtä, mitä haluamme ja saamme joka tapauksessa rahaa – ansainta on taattu”, Leonhard innostuu.
Hyvä vai paha teknologia?
”Teknologia on hyvä asia, kunhan säilytämme itsenäisyytemme, ajattelukykymme ja ihmisyytemme. Olisi huono asia ulkoistaa nämä toiminnot koneille ja tulla niiden kaltaisiksi. Meidän pitää siis investoida yhtä paljon ihmisyyteen kuin teknologiaan.”
”On myös tärkeää jakaa teknologian tuottamia hyötyjä niin, että esineiden internetistä, big datasta ja tekoälystä hyötyvät yritysten ja niitä pyörittävien rikkaiden ihmisten lisäksi myös ihan tavalliset ihmiset”, Leonhard alleviivaa.
Onko koneilla sydäntä?
Leonhardin mukaan kysymys siitä, onko koneilla tunteita on hyvin vanha.
”Roboteilla on fyysinen sydän eli prosessori, mutta ei muunlaista sydäntä. Meidän voi olla vaikeaa ymmärtää tätä, koska robotit osaavat teeskennellä niin hyvin. Mielestäni emme tarvitse robotteja, joilla on samanlainen sydän kuin ihmisillä.”
”Luulen kuitenkin, että koneet voivat ymmärtää tunteita, tulkita ja käsitellä niitä. Kone voi katsoa meitä ja todeta, että "Gerd on vihainen". Tunteiden aito tunteminen edellyttää kuitenkin ihmiskehoa, tunneälyä ja tietoisuutta. Epäilen vahvasti, että tietokoneella olisi koskaan tietoisuutta, ja joka tapauksessa olemme hyvin kaukana tästä tilanteesta. Emme varmasti edes halua sitä”.
”Näkemykseni mukaan ihmiskunnan tulevaisuus on äärimmäisen valoisa. En usko, että meidän tarvitsee huolestua siitä, että koneet ottaisivat lähitulevaisuudessa vallan. Mutta meidän pitää tehdä yhteistyötä varmistaaksemme tämän”, Leonhard päättää.
Futuristi Gerd Leonhard vieraili Telia Helsinki Datakeskuksen avajaisissa 5.6.2018.
