Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Takaisin

Kun hirmumyrsky runteli Mosambikia, Lauri Järvinen kutsuttiin apuun rakentamaan tietoliikenneyhteyksiä vaikka lapiolla

3 min

Lauri Järvinen seisoo keskellä savannia ja hakee katsellaan korkeaa paikkaa. Lähistöltä löytyy kaksi ja puoli metriä korkea termiittikeko, joka nyt saa kelvata. Järvinen iskee puuvartisen lapion keon päälle ja kiinnittää sen varteen antennin. 3G-yhteys on muodostettu.

Telia Inmics-Nebulan järjestelmäasiantuntija Lauri Järvinen lähti toukokuussa Mosambikiin hirmumyrsky Idain jälkeen Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi tukemaan muita avustustyöntekijöitä IT- ja tietoliikenneyhteyksissä.

”On tärkeää saada yhteydet toimimaan mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi tapaturmat tai auto-onnettomuudet voivat olla hengenvaarallisia, jos ei ole mahdollista kutsua apua paikalle”, Järvinen kuvailee.

Työnteko avustustyöntekijänä poikkesi huomattavasti perinteisestä päivätyöstä, sillä päivät saattoivat venyä puoleen yöhön asti, ja viikonloppu oli tuntematon käsite. Lepotaukoja pidettiin tarvittaessa.

”Viisi viikkoa jaksoi hyvin. Aikaa oli kuitenkin rajallinen määrä, ja siinä ajassa halusin saada mahdollisimman paljon aikaiseksi, kun olin sinne lähtenyt auttamaan”, Järvinen kertoo.

 

Mikä on tietoliikenneyhteys portugaliksi?

Toukokuussa tilanne Mosambikissa oli vielä epävarma. Beiran kaupungissa jonkinlaiset tietoliikenneyhteydet ja sähkö oli saatu toimimaan, mutta jälkimyrskyt aiheuttivat katkoksia sähkössä ja matkapuhelinverkossa. Kaupungin ulkopuolisissa kylissä yhteyksiä ei ollut.

”Yhteen 40 kilometrin päässä olevaan kylään rakensimme radiomaston, jotta siellä työskentelevät avustustyöntekijät pystyivät olemaan yhteydessä kaupunkiin radiopuhelinten välityksellä”, Järvinen kuvailee.

Järvinen teki töitä paikallisten vapaaehtoisten, Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden sekä paikallisen operaattorin kanssa.

"Mosambikissa paikalliset puhuvat portugalia ja yleiset fraasit, kuten tervehdykset, oppi nopeasti. Kun portugaliksi piti kommunikoida enemmän, Google Translate toimi kääntäjän roolissa”, kertoo Järvinen.

”Ilman nettiä sekään ei olisi tosin onnistunut”, hän naurahtaa.

  

Takapihalta tarvikkeet antennimastoon

Vuonna 2015 Järvinen kävi Punaisen Ristin peruskoulutuksen, joka vaaditaan avustustyöntekijäksi lähtemiseen. Samana vuonna hän suoritti ERU ITT (Emergency Response Unit IT & Telecom) kurssin, jossa opetellaan hallitsemaan radiot, puhelimet, verkot ja tietokoneet. Kurssin tarkoituksena on käydä läpi samaa laitteistoa, jota käytetään oikeissa kenttäolosuhteissa katastrofialueella.

”Monet koulutuksessa läpi käydyistä asioista olivat jo ennestään tuttuja. Koulutuksessa opin kuitenkin paljon uusia asioita radiopuolelta, esimerkiksi miten radiopuhelinta käytetään oikeaoppisesti”, Järvinen kertoo.

Työskentely oli pääasiassa itsenäistä ja työpäivän aikana oli monta rautaa tulessa. Myös ratkaisuideoita ongelmiin piti aina olla monta, sillä usein vain yksi vaihtoehto oli oikeasti toimiva.

”Kun valmista ratkaisua ei ollut saatavilla, piti ajatella luovasti. Välillä yllätyin itsekin, mistä kaikesta sai rakennettua esimerkiksi toimivan antennin. Kerran esimerkiksi keräsimme talomme takapihalta materiaaleja, joita pystyimme hyödyntämään antennien rakentamisessa. Ne toimivat oikeasti hyvin”, Järvinen hymähtää.

”Myös lasikuituisista onkivavoista voisi tarvittaessa rakentaa antennimaston”, hän vinkkaa.

 

”Pääsetkö lähtemään kolmen päivän sisällä?”

Avustustyöntekijöiden tiedot on tallennettu Punaisen Ristin järjestelmään, jonka avulla vapaaehtoisia pystytään kutsumaan avustustöihin luonnonkatastrofin sattuessa. Työkutsu saattaa tulla vain parin päivän varoitusajalla, mutta siitä voi halutessaan kieltäytyä.

”Hirmumyrsky Idain jälkeen sain kutsun Punaiselta Ristiltä. Kolmen päivän varoitusajalla ensimmäiseen vuoroon lähteminen ei onnistunut. Myöhemmin toukokuussa oli tarjolla lähtö kolmanteen vuoroon”, Järvinen kertoo.

Järvinen sai parissa viikossa sekä koti- että työasiat järjestettyä niin, että lähtö onnistui. Neljän viikon kesäloma ja viikon palkallinen loma mahdollistivat viiden viikon matkan.

”Työpaikalla kaikki suhtautuivat positiivisesti ja innostuneesti lähtööni”, Järvinen kertoo.

”Lähden varmasti vielä uudelleen, jos soitto tulee.”

 

Teksti: Eeva Salmi

Kuvat: Lauri Järvinen

 

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Medialle Yritysvastuu
Edellinen artikkeli
”Tämä on ihmiskunnan suurin uhka ikinä” – Telian yritysvastuujohtaja jahtaa nollapäästöjä
Eija Pitkänen tähyilee vakavana ympärilleen keskellä Pohjanmerta. Ulapalla pyörivät sadat ...
Seuraava artikkeli
Mietityttääkö lapsesi pelaaminen – kysy asiantuntijalta Assemblyillä
Lasten ja nuorten lisääntynyt pelaaminen voi kuitenkin aiheuttaa huolta vanhemmille.