Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Takaisin

Voiko kyltymättömän energiasyöpön rakentaminen keskelle Helsinkiä olla ympäristöteko?

3 min
Kahden eduskuntatalon kokoinen Telia Helsinki Data Center valmistui viime vuoden kesäkuussa keskelle Pitäjänmäkeä.

Datakeskukset ovat kyltymättömiä energiasyöppöjä. Palvelimien pyörittämiseen ympäri maailmaa kuluu jo nyt yhtä paljon energiaa kuin lentoliikenteeseen, ja datamäärän kasvu vain kiihtyy.

Telia rakensi viime kesänä Pitäjänmäkeen Pohjoismaiden suurimman avoimen datakeskuksen. Telia Helsinki Data Centerin asiantuntija Eero Lindqvistin mukaan alusta lähtien oli selvää, että rakennuksesta pitää tehdä mahdollisimman ympäristöystävällinen.

 ”Datakeskus kuluttaa paljon energiaa ja tuottaa valtavan määrän lämpöä. Naureskelimme aikanaan, pitäisikö tuolla lämmöllä sulattaa Helsingin katujen lumet tai lämmittää kasvihuoneita ja esimerkiksi iso maauimala”, Lindqvist virnistää.

”Päädyimme kuitenkin siihen, että järkevintä on käyttää lämpö 25 000 espoolaisasunnon lämmittämiseen, mihin yllämme, kun rakennuksen koko kapasiteetti on lähivuosina käytössä”, hän vakavoituu.

Päätöstä edelsi huolellinen eurojen laskeminen. Osa datakeskuksista jättää kustannussyistä hukkalämmön hyödyntämättä, sillä lämmön siirtämiseksi kaukolämpöverkkoon täytyy rakentaa miljoonia euroja maksava lämpöpumppujärjestelmä.

Meille oli itsestään selvää, että rakennamme tällaisen järjestelmän ja kierrätämme lämmön hyötykäyttöön kaukolämpöverkkoon kustannuksista huolimatta”, Lindqvist kertoo.

Palvelimet pyörivät vesivoimalla

Lindqvistin mukaan Telia pystyy nyt hyödyntämään energian kahteen kertaan. Ensin sähköllä pyöritetään tuhansia palvelimia, minkä jälkeen se lämmittää espoolaiskoteja. Ympäristöä suojellaan myös käyttämällä datakeskuksessa vesivoimalla tuotettua uusiutuvaa energiaa. Useimmat maailman datakeskukset pyörivät edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

”Käytämme Pitäjänmäessä ainoastaan hiilivapaata energiaa”, Lindqvist painottaa.

Isot, globaalit digijättiläiset rakentavat omia ”hyperlaitoksiaan” ympäri maailmaa. Niiden sijoituspäätökset  perustuvat pitkälti alhaisiin kustannuksiin. Kaikki jättiyritykset eivät myöskään pyri mahdollisimman pitkään käyttöikään datakeskuksissaan.

”Me teimme kymmenien vuosien sopimuksen Fortumin kanssa, jotta kumpikin osapuoli uskalsi tehdä tarvittavat investoinnit”, Lindqvist selventää.

”Maksimoi positiiviset ja minimoi negatiiviset vaikutukset”

 Telia on panostanut Pitäjänmäessä ympäristöasioihin mahdollisimman huolellisesti. Tuloksena on nippu vaativia sertifikaatteja, jotka kertovat, että ympäristö on otettu huomioon esimerkiksi rakennusmateriaaleissa, jätteiden minimoinnissa, energiatehokkuudessa ja kymmenissä eri seikoissa.

”Datakeskuksellemme myönnetyt isot ja luotettavat kansainväliset sertifikaatit kuten Ceeda ja LEED kertovat siitä, että olemme ottaneet ympäristöasiat alusta lähtien todella vakavasti”, Lindqvist korostaa.

Erityisesti pilvipalveluiden nopea kasvu vauhdittaa datakeskusten rakentamista. Lindqvist uskoo, että palvelut keskittyvät jatkossa Telian datakeskuksen kaltaisiin datatehtaisiin, joiden suunnittelussa on ympäristöasioiden lisäksi huolehdittu toiminnan turvallisuudesta, luotettavuudesta ja kustannustehokkuudesta alkumetreistä lähtien.

”Tämän toimialan kasvu on väistämätöntä. Kun näitä datatehtaita suunnitellaan, pitäisi lähtökohta kuitenkin aina olla se, että maksimoimme positiiviset ja minimoimme negatiiviset vaikutukset”, Lindqvist sanoo.

Teksti: Janne Kaijärvi

Kuva:  Otto Uotila

 

Telian uusi datakeskus keräsi korkeimmat ympäristöpisteet kansainvälisessä vertailussa

Telian kesäkuussa 2018 avatulle datakeskukselle on myönnetty kultatason LEED-ympäristösertifikaatti. Telia Helsinki Data Centerillä on toistaiseksi korkeimmat ympäristöpisteet kaikkien LEED-sertifioitujen datakeskusten joukosta.

Kultatason LEED-luokituksen saavuttamiseen vaikuttivat rakennuksen ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan, erityisesti energiatehokkuus ja vedensäästö. Esimerkiksi sadevedet kerätään ja käytetään datakeskuksessa huuhteluvetenä. Ratkaisu on Suomessa harvinainen ja vaikuttaa merkittävästi veden kulutuksen vähentämiseen. Datakeskus käyttää uusiutuvia energiamuotoja, ja sen tuottamalla lämmöllä pystytään lämmittämään jopa 20 000 asuntoa.

”Nostimme kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisuuuden datakeskuksen suunnittelun lähtökohdaksi heti hankkeen alusta lähtien. Kansainvälisesti merkittävät sertifiointimme osoittavat, että tieto-, turvallisuus-, ympäristöjärjestelmämme ovat maailman edistyksellisimpiä. Datakeskus- ja pilvipalveluissamme yhdistyy vastuullinen toiminta ja moderni, vihreä teknologia,” Telian IT-palveluista vastaava johtaja Tommi Mattila sanoo.

LEED on kansainvälisesti vertailukelpoinen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä. Saadakseen sertifioinnin rakennuksen tulee täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät muun muassa rakennuksen sijaintipaikan kestävyyteen sekä energian-, veden- ja materiaalien kulutukseen koko elinkaaren aikana.

Telia on aiemmin saanut ISO-sertifikaatit poikkeuksellisesta toimintavarmuudesta, toiminnan laadusta, ympäristötyöstä ja työterveydestä ja -turvallisuudesta sekä CEEDA eli Certified Energy Efficient Data Center Award -sertifioinnin.

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aihealueet

Medialle Yritysvastuu
Edellinen artikkeli
Telia Company julkaissut vuoden 2018 yritysvastuuraportin
Yhdistetyssä vuosikertomuksessa ja yritysvastuuraportissa Telia Company kertoo vuoden 2018 ...
Seuraava artikkeli
Kuusakoski kierrättää ison osan Telian jätteistä – suurin osa hyötykäytetään
Katso, miten Telia kierrättää jätteensä Kuusakosken kierrätyskeskuksella Heinolassa.