Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Uusimmat blogit

Onneksi on vapaaehtoistyö

5 min

Onneksi olkoon Suomi! Täällä tehdään enemmän vapaaehtoistyötä kuin missään muualla maailmassa. Vapaaehtoiset pyörittävät urheiluseuroja, taloyhtiöitä ja auttavat avun tarpeessa olevia. Yhteiskunnan lisäksi tästä hyötyvät myös työn tekijät.

”Suomalaisten halu tehdä vapaaehtoistyötä kumpuaa maaseutukulttuurista. Naapurin ja kylän yhteisestä ponnistelusta yhteisten asioiden eteen. Toinen vahva tekijä vapaaehtoistyön perinteissä ovat yhdistykset, sillä Suomessa on ollut tapana kuulua esimerkiksi urheiluseuroihin, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin tai kulttuuriorganisaatioihin ja toimia siellä”, sanoo Humanistisessa ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistoiminnan johtamisen koulutusohjelamaa vetävä lehtori Juha Iso-Aho.

Yhteisöllinen tekeminen on hyvin suomalainen ilmiö. Tutkimusten mukaan 15–79-vuotiaista suomalaisista kolmannes on tehnyt vapaaehtoistyötä. Niistä, jotka eivät olleet tehneet, yli puolet olisi lähtenyt mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos olisi kysytty.

Talkoohenki ja yhdistystoiminta ovat tuoneet suomalaiseen vapaaehtoistoimintaan arkisuutta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vapaehtoistyö on hyvin toimeentulevien kansalaisten tapa osallistua yhteiskunnan ylläpitoon.

Elämän huippukohtia

”Vapaaehtoistyö vähentää stressiä, ahdistusta, masennusta ja lisää terveyttä. Vapaaehtoistyötä tehdessäsi koet itsesi merkitykselliseksi, kun teet työtä jostakin muusta syystä, kuin saadaksesi palkkaa. Omasta itsestä karttuu kokemusta muunakin kuin pelkkänä suorittajana. Se on meidän vahvuutemme myös nykypäivän hektisessä työkulttuurissa”, näkee vapaaehtoistoimijoiden edunvalvojana Suomessa toimivan Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Anitta Raitanen.

”Sillä on hyvin voimaannuttava vaikutus, kun siirryt pois normaaleista elämänkuvioista ja teet jotain omasta näkökulmastasi katsottuna poikkeuksellista. Se katkaisee hektisetkin arjen rutiinit, joiden keskelle tule aivan uudenlaisia huippukohtia.”

Yhteiskunnassamme on osa-alueita, jotka toimivat täysin vapaaehtoistyön varassa. Esimerkiksi nuorten harrastusmahdollisuudet lisääntyvät sen myötä merkittävästi. Monet treenit ja turnaukset jäisivät järjestämättä, jos vapaaehtoisia valmentajia ja joukkueenjohtajia ei olisi.  

Suosituimmat vapaaehtoistoiminnan alueet ovat liikunta ja urheilu, jonka parissa toimii noin 350 000 suomalaista, lasten ja nuorison parissa tehty vapaaehtoistyö (343 000) sekä seniorien ja vanhusten parissa tehty vapaaehtoistyö (344 000).

Oppia ja elämyksiä

Vapaaehtoistyö ja sen tekijät muuttuvat yhteiskunnan mukana. Perinteisesti kyse on ollut pyyteettömästä auttamisesta. Työtä on tehty niiden hyväksi, jotka tarvitsevat apua. Nykyään kuvaan kuuluvat myös itsensä kehittäminen, sosiaalisten tarpeiden täyttäminen tai uuden osaamisen etsiminen.

Kiireiselle ihmiselle pitää tarjota jotain kiinnostavaa. Muuten palkkatyön ja perheen parissa painava ei jaksa lähteä vapaaehtoistyöhön mukaan. Sisältö ratkaisee.

”Monet vapaaehtoistyön muodot ovat sellaisia, joissa voit oppia uusia taitoja tai kokea jotain, mitä ei ole aikaisemmin elämässään kokenut. Jotkut ovat saaneet elämyksiä lähtemällä Metsähallituksen vapaaehtoishommiin lammaspaimeniksi. Kun menet oman laatikkosi ulkopuolelle, voit oppia vapaaehtoistyössä paljon uusia asioita”, sanoo Raitanen.

”On tutkittu, että jos pystyt järjestämään hektisen arkesi keskeltä aikaa vapaaehtoistyölle, se virkistää. Itse asiassa niin paljon, että sinulla tuntuu olevan pian enemmän aikaa ja energiaa, kuin ennen vapaaehtoistöihin ryhtymistä.”

Pätkähommia ja etävapaaehtoisuutta

Nykyään ihmisen kiinnostuksen kohteet vaihtuvat nopeasti. Se näkyy myös vapaaehtoistyömarkkinoilla, kun tehtävät vaihtuvat tiheään. Digitaalisuus on mahdollistanut sen, että vapaaehtoistyötä voi tehdä missä ja milloin tahansa.

”Voit tehdä esimerkiksi toisella puolella maapalloa toimivan järjestön nettisivuja tai rekrytointikampanjoita somessa. Etävapaaehtoisuus on mahdollista, eikä osallistuakseen tarvitse tulla tietylle kerhohuoneelle tiistaisin tiettyyn aikaan”, muistuttaa Iso-Aho.

”Samaan aikaan vapaaehtoistyöstä on tullut yhä enemmän episodimaista. Puhutaan pätkä-vapaaehtoistyön tekemisestä. Tänä kesänä voi kiinnostaa tehdä tätä ja ensi talvena tuota. Keväällä sitten jotain ihan muuta.”

Perinteisessä vapaaehtoisjärjestössä, kuten Martoissa oli pitkään perinne, että jäsenyys periytyi äidiltä tyttärelle. Vapaapalokuntalaisuus taas kulki usein isältä pojalle. Tätä ei enää tapahdu.

”Esimerkiksi Martat ovat löytäneet vuosien saatossa uusia toimintamalleja, joilla he ovat saaneet joukkoonsa jopa miespuolisia marttoja. Onpa siellä nykyään anarkistimarttojakin”, kertoo Raitanen.

Rima korkealle

Vapaaehtoistyöläinen tarvitsee motivointia, vuorovaikutteisuutta ja palautetta. Hän haluaa, että työ on mielekästä. Vapaaehtoistyötä tekemään tullaan erilaisista lähtökohdista ja työtehtäviä pitää pystyä räätälöimään ihmisten tarpeiden ja odotusten mukaan.

"Voidaan ajatella, että vapaaehtoinen oli ennen ikään kuin jonkin organisaation palvelija. Nykyään hän on vapaaehtoisorganisaation asiakas. Organisaatio tarjoaa hänelle palvelua ja se on tässä tapauksessa mielekäs tapa käyttää vapaa-aikaa. Organisaatio joutuu siis palveluntarjoajajana miettimään, miten se tekee tuotteensa – vapaaehtoistyön tekemisen – houkuttelevaksi", sanoo Juha Iso-Aho.

”Pitää olla valppaampi siinä suhteessa, millaista vastinetta vapaaehtoistyötä tekevä saa henkisesti ja sisällöllisesti. Lähtökohta on se, että työntekijät saavat sitä, mitä ovat tulleet hakemaan. Se on olennainen osa modernia vapaaehtoistyön tekemistä.”

Anitta Raitanen komppaa: ”Mielestäni jokaisen kannattaa kokeilla joskus vapaaehtoistyötä. Se palkitsee tekijänsä!”

Vapaaehtoistyö Suomessa

  • Vuonna 2015 vapaaehtoistyötä teki useammin nainen kuin mies. Vuonna 2010 tilanne oli päinvastainen.
  • Puolet vapaaehtoistyöstä on pitkäkestoista. Noin kolmannes tehdystä vapaaehtoistyöstä on lyhytkestoista.
  • Vain kolme prosenttia vapaaehtoistyöstä tehdään ensisijaisesti netissä. 82 prosenttia vapaaehtoistyöstä tehdään kasvotusten. 15 prosenttia tehdystä vapaaehtoistyöstä tehdä sekä netissä että kasvotusten.
  • Vuonna 2015 eniten vapaaehtoistunteja tehtiin lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa. Vuonna 2010 eniten työskenneltiin senioreiden, lasten ja liikunnan parissa
  • Vuonna 2010 Suomessa oli 1,510 miljoonaa vapaehtoistyöntekijää, eli 36 prosenttia väestöstä. Minimipalkalla (10 €/tunti) laskettuna heidän tekemänsä työn arvo oli 2,6 miljardia euroa.
  • Vuonna 2015 vapaaehtoistyöntekijöitä oli 1,368 miljoonaa, eli 32,7 prosenttia väestöstä. Minimipalkalla (10 €/tunti) laskettuna heidän tekemänsä työn arvo oli 2,95 miljardia euroa.

Lähde: Taloustutkimus 2015

YOUNITE on Telian vapaaehtoistyöohjelma

YOUNITE-ohjelman avulla tahdomme antaa kaikille 21 000 työntekijällemme mahdollisuuden tehdä hyvää ja samalla edistää yhteiskunnan digitalisaatiota palkallisella työajalla. Haluamme tulla yhä merkityksellisemmäksi ja tuoda esiin arvomaailmaamme, jotta voimme tuntea meistä aitoa ylpeyttä. Annamme jokaiselle mahdollisuuden käyttää arvokasta aikaamme hyvään ja samalla oppia uutta ja kehittyä sekä ammatillisesti että yksilönä.

Lue lisää
Lisää samasta aiheesta

Lisää samalta aihealueelta

Younite
Edellinen artikkeli
Työpäivä, josta jäi erityisen hyvä fiilis
Vapaaehtoistyöstä voi saada hyvän mielen lisäksi myös normaalin rahapalkan. Satu Rautio ja Suvi ...
Seuraava artikkeli
YOUNITE-toiminta innostaa auttamaan – vaikka kotisohvalta
Telialaiset Younite-vapaaehtoiset osallistuivat Pelastakaa Lapset ry:n ...