Käyttämällä sivustoamme hyväksyt evästeiden käyttämisen laitteessasi ja tallentamisen siihen. Lisätietoa saat evästeitä koskevasta tietosuojaselosteesta. Lue lisää

Uusimmat blogit

Hyvä, paha kännykkä - ”Aivomme ovat oppineet tulemaan sen kanssa toimeen, mutta kovilla ne välillä ovat”

Aivotutkija Kiti Müller on kiinnostuneena seurannut, miten kännykkä on viime vuosikymmenien aikana muovannut aivojamme.

Aivotutkija Kiti Müller katselee Nokian Espoon kampuksella ympärilleen hieman huolestuneena. Teknologia vie maailmaa eteenpäin, mutta pistää aivomme ajoittain koville. Välillä liiankin koville. Ratkaisu kirkastuu vasta hissin ovella.

Kiti Müller on opiskellut ja tutkinut aivojen toimintaa kymmeniä vuosia. Ensin Työterveyslaitoksella ja viimeiset neljä vuotta Nokian tutkimusyksikössä, Nokia Bell Labsissa. Hän heiluttelee yrityksen aulassa kännykkäänsä ja miettii pitkään, miten yli 20 vuoden yhteiselämä yhden maailmanhistorian mullistavimman keksinnön kanssa on muovannut aivojamme.

”Aivot ovat kyllä hyväksyneet kännykän osaksi arkeamme, mutta ei se ongelmitta tapahtunut. Digitaalisen maailman monimutkaisuus on jo ylittänyt ymmärryskykymme, ja sillä on isoja seurauksia”, Müller miettii.

Müller kuuluu itse niihin ihmisiin, jotka haluavat ottaa teknologian uudet keksinnöt heti käyttöön. Työskennellessään Työterveyslaitoksella lääkärinä hän huomasi, että potilas pääsi nopeammin jatkotutkimuksiin, kun hän näpytteli itse muistiinpanot uudella keksinnöllä, tietokoneella, eikä antanut muistiinpanoja puhtaaksikirjoittajalle.

”Siitähän teknologiassa on kyse, asioiden muuttumisesta sujuvammiksi. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan uusia mahdollisuuksia on osattava käyttää fiksusti”, Müller sanoo.

Rajoitukset eivät ole ratkaisu

Kokenut aivotutkija viljelee tiuhaan samaa sanaparia: fiksu käyttö. Hän näkee ympärillään aivan liikaa esimerkkejä myös siitä, miten teknologia voi viedä ihmiset harhateille.

”Kyllä monesta asiasta voisi päätellä, että maailma on muuttunut tyhmempään suuntaan. Ei tarvitse kuin silmäillä somekeskusteluja”, Müller naurahtaa.

Müllerin mielestä ongelma on ennen kaikkea siinä, että tietoa on nyt liikaa ja sitä tulvii kiihtyvällä tahdilla eri kanavista vuorokauden ympäri. Monet asiantuntijat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan lääkkeeksi älylaitteiden käytön rajoituksia, mutta Müller on eri mieltä.

”Nämä haasteet eivät ratkea sillä, että sanomme, että nyt kännykät pois. Näistä laitteista on meille paljon hyötyä, mutta niitä pitää käyttää fiksusti.”

Aivojen kannalta olemme unohtamassa monta hyvää tapaa. Müller mainitsee esimerkkinä käsin kirjoittamisen, joka haastaa aivoja eri tavalla kuin ruudun näpyttely. ”Tästä on vahvaa tutkimustietoa.”

Toinen esimerkki on perinteinen kirja, joka aivotutkijan mukaan on edelleen paras käyttöliittymä aivojen kannalta. ”Työmuisti kuormittuu paljon enemmän, kun yritämme omaksua tietoa kännykän ruudulta.”

Kuplissa maailma kapenee ja tyhmistyy

Digitaalisen maailman monimutkaisuus on myös ajanut ihmisiä omiin kupliinsa. Kun tarjolla on kerralla kaikki mahdollinen tieto, on helpompaa ja turvallisempaa nojautua siihen, jonka valmiiksi kokee omakseen.

”Ihmiset ahmivat kännykän kautta ympäri vuorokauden tietoa, joka lähinnä tukee omia näkemyksiä. Se johtaa maailmankuvan kapenemiseen, mikä on hölmöyden merkki”, Müller puuskahtaa.

”Aivojamme suojeli aiemmin se, että kaikki maailman kauheudet eivät rävähtäneet silmiemme eteen reaaliajassa. Nyt klikkiotsikot pelkistävät maailman mustavalkoiseksi, josta erinomainen esimerkki on ilmastoahdistus, jota moni aivan liiaksi kokee. Kyllä niitä tomaatteja edelleen voi ostaa”, Müller hymyilee.

”Mielipiteet ovat monessa asiassa korvanneet ammattitaidon, ja se on erittäin huolestuttava kehitys”.

Väsyneet otsalohkot leijuvat

Apuun aivotutkija huutaisi kodit ja koulut, joissa lapsille pitäisi opettaa käyttämään teknologiaa omaksi hyväkseen. Hän huomauttaa, että ”diginatiivi” ei vielä tarkoita sitä, että käyttää uusia välineitä ja kanavia fiksusti.

”Aivot toimivat tapojen kautta, mutta samalla ne on rakennettu niin, että ihminen selviää uusissa tilanteissa. Tosin nyt alamme olla siinä tilanteessa, että maailman monimutkaisuus edellyttää tekoälyn laajaa käyttämistä. Silloinkin meidän pitää kuitenkin kysyä, haluammeko tehdä ratkaisujamme algoritmin varassa”, Müller sanoo.

Haastattelu on ohi, ja Müller suuntaa takaisin tutkijan kammioonsa. Hissin ovelta hän kuitenkin kääntyy ympäri ja hihkaisee: ”Syyllistämme kännykkää helposti vähän kaikesta. Aivojen kannalta helpoin ja nopein ratkaisu kuitenkin olisi, että ihmiset nukkuisivat tarpeeksi. Väsyneenä otsalohkot lähtevät leijumaan, eikä siitä seuraa mitään hyvää”, Müller virnistää.

Teksti: Janne Kaijärvi

Kuva: Otto Uotila

Kiti Müller omin sanoin

Olen puolikypsä, vasenkätinen, peilikirjoittaja neurologi.
Viihdyin liki 25 vuotta Työterveyslaitoksessa Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa töitä tehden.
Nuorena kuuskymppisenä uraloikkasin marraskuun alussa 2014 yrityselämän (Nokia Technologies) puolelle.
Mielestäni ihmiset ovat työni paras mauste.
Ihmisten ajatuksista ja käsistä syntyy uutta työtä ja yhteiskunnan menestys.

Mikä Dot?

Dot on uuden aikakauden liittymä, joka hankitaan suoraan sovelluskaupasta. Dotissa ei ole monimutkaisia liittymäpaketteja vaan se mukautuu aina käyttäjälleen sopivaksi. Lisäksi Dot tarjoaa uudenlaisia työkaluja digiarjen hallintaan.

Lue lisää

Lisää samalta aihealueelta

Ajankohtaista
Lisää samasta aiheesta
Telialle voitto Digimenestyjät 2019 -tutkimuksessa – Euroopan ykkönen digitaalisessa asiakkuudenhallinnassa
Luomassa tulevaisuutta ja teknologiaa, jolla on väliä
Seuraava artikkeli
Telialle voitto Digimenestyjät 2019 -tutkimuksessa – Euroopan ykkönen digitaalisessa asiakkuudenhallinnassa
Telia palkittiin Suomen parhaana digitaalisena yrityksenä.